2: Kirjastosetä

Kävin tänään kirjastossa. Lainasin tällaisen läjän.

Pidän jotenkin erityisen paljon kirjoista. Usein kodin joka nurkalla on läjä kirjoja, joita en välttämättä aio koskaan edes lukea. Kun Ilona ehdottaa kirjahyllyn karsimista, olen aina vähän nihkeänä. Gradukirjojeni läjän voi tarkistaa esim. täältä. Gradukirjojakaan en oikeastaan enää tarvitsisi, kun gradu lähti painoon, mutta ”eihän sitä koskaan tiedä!”

Rakastan myös kirjastoja. Olla jotenkin kaiken sen tiedon keskellä rauhallisessa paikassa. Kirjastoissa on myös kiehtova erilaisia ihmisiä yhdistävä vaikutus. Kaikki saavat lainata kirjoja kirjastosta pankkitiliin katsomatta. Tiiviimpinä opiskeluaikoinani kiertelin joskus vain yliopiston kirjaston hyllyjen välissä ja selailin kirjojen selkämyksiä.

Kirjastoissa taktiikkanani on usein lainata kaikki kirjat, jotka kiinnostavat minua sillä hetkellä. Sitten kotona mietin, luenko niitä vai en. Suurinta osaa varmaan en. On ne silti kiva olla. Muistelisin edesmenneen Peter von Baghin sanoneen jotakuinkin niin, että seinillä olevista kirjoista välittyy hiljaista tietoa ohikulkijalle, vaikkei kirjoja lukisikaan. Tuohan nyt on oikeastaan skeidaa, mutta ajatuksena kaunis.