Sanottua

– Muista äännellä, kun tuut.

Heti alkuun on todettava, että tämä lausahdus ei suinkaan liity siihen, mitä siitä (ainakin minulle) tulee ensimmäiseksi mieleen.

Olen aikamoinen pelkuri. Jos olen illalla yksin kotona, jätän suosiolla rikossarjat katsomatta. Jos joudun menemään yksin nukkumaan, katson ennen peiton ja tyynyjen sekaan kömpimistä sängyn alle. Kerran ollessani suihkussa haistoin yhtäkkiä miehekkään saippuan tai deodorantin hajun, vaikka en ollut niitä itse käyttänyt ja olin yksin kotona. Hetken keräsin rohkeutta. Sitten kiskaisin suihkuverhon sivuun ja hyppäsin ulos nyrkit valmiina. No, eihän kylpyhuoneessa tietenkään odottanut yksikään raiskaaja. Luultavasti olin vain kastellut Ollin saippuapurkin ja saanut tuoksun leviämään. Mutta aikamoisen rohkea ninja olin kuitenkin!

Yksi kauhukuvani liittyy kasvojen pesemiseen. Pelkään, että kun nostan kasvoni lavuaarista, peilistä tuijottaa naamiomies tai jokin paranormaali olio. Siihen liittyy tämä hieman huvittuneisuutta herättänyt lausahduskin. Olin nimittäin iltapesuilla ja arvelin, että Ollikin tulisi pian pesemään hampaita kylpyhuoneeseen. En kestä säikähtämistä. Kiljaisen, suutun ja alan itkeä. Siksi pyrin välttämään sitä kaikin keinoin. Nytkin se toimi. Kohta nimittäin kuulin lähestyvän äänen hokevan:

– Nyt tuun, tulen, tulen, tässä olen, minä tässä…