Eräs torstai

Minusta on usein kiehtovaa lukea blogeista erilaisten ihmisten tavallisista päivistä. Ne kertovat mielenkiintoisesti eri elämäntilanteista ja antavat joskus uusia ideoita omankin arjen toteuttamiseen. Siksipä ajattelin jakaa täällä blogissa toisinaan kuvauksia omista tavallisista arkipäivistäni.

Elän juuri nyt sellaista aikaa, että viikkoni ovat keskenään kovin vaihtelevia. Vaikka olenkin pääasiallisesti opiskelija, yliopistolle ei ole välttämättä pakko mennä joka päivä, eikä siellä tarvitse viipyä aina montaa tuntia. Asumme lähellä yliopistoa, joten monesti siellä kyllä tulee piipahdettua vaikka vain syömässä (Edulliset ja monipuoliset opiskelijaruoat houkuttelevat, vaikka ruoanlaitto onkin ihan kivaa.) silloinkin, kun muuten ei kampukselle olisi asiaa.

Eilen torstaina oli kuitenkin sellainen päivä, että en käynyt yliopistolla lainkaan. Ihan tärkeitä luentoja olisi kyllä ollut, mutta olin lupautunut iltapäiväksi sijaiseksi paikkaan, missä olen opettanut välillä kahtena edellisvuotena.

7.57 Kello soi. Minulla on ollut pakkomielteenä laittaa herätys epätavallisiin aikoihin. Kun haluan herätä kahdeksalta, herätys on paria minuuttia yli tai vaille, mutta ei koskaan tasalta. Eikä viittä tai kymmentä vaille tai yli. Tyhmä tapa, mutta siitä on vaikea päästä irti. Jään makoilemaan, koska ei ole kiire.

8.40 Nousen viimein sängystä hieman kiukkuisena, koska herätyskellon soimisen pitäisi tarkoittaa ylös nousemista. Ärsyttää, kun jäin köllöttelemään. Olisi vain pitänyt nukkua se 40 minuuttia pidempään! Teen aamutoimet.

8.50 Syön aamupalaksi jogurttia mansikoiden, mustikoiden ja myslin kanssa sekä yhden hapankorpun. Juon teetä. Luen samalla Aamulehteä.

9.10 Valmistaudun iltapäivän opetushommiin keksimällä hyviä esimerkkejä aiheesta ja selailemalla, löytyisikö yhdestä kirjastani hauskoja tehtäviä. Muokkaan edellisenä päivänä tekemääni Kahoot!-tietokilpailua. Olen tietokoneella, joten samalla tarkastan Facebookin ja muut elintärkeät sivustot.

10.30 Meikkaan ja laitan hiukset sekä puen päälleni.

11.07 Jauhelihakeiton sulattaminen pakkasesta kesti kauemmin kuin luulin. Pääsen syömään vasta, kun lähtöön on enää kahdeksan minuuttia. Olen hidas syöjä, mutta yritän parhaani. Noin neljäsosa jää Ollille, kun kiireen lisäksi menen vielä kaatamaan vettä päälleni. Vaihdan äkkiä vaatteet.

11.15 Lähden töihin pyörällä.

11.30-15.15 Töissä. Kahoot! osoittautuu hyväksi opiskelijoiden välipiristykseksi.

15.30 Kotona syön välipalaksi klementtiinin ja ruisleivän.

15.55 Lähden bussilla jälleen kohti töitä, nyt kerhoa pitämään. Valmistelemme toisen ohjaajan kanssa kerhon tarvikkeet nopeasti ja ehdimme jutella vähän aikaa niitä näitä.

17-18 Kerho. Lapset ovat innoissaan ja tunnelma on hilpeä.

19.00 Kotona. Olli on alkanut jo pilkkoa avokadoja. Tänään on ruokana avokadopastaa. Siinä on muuten ruoka, jota söisimme varmaankin joka kolmas päivä, jos emme laatisi ruoka- ja kauppalistoja huolella. Niin helppoa ja hyvää!

19.30 Syömisen aikana katsomme telkkaria. Paha tapa, mutta en syö juuri muita aterioita kuin aamiaisen pöydän ääressä. Paitsi tortillat ja sushin, koska niiden syömisessä on suuri sotkemisvaara. Ja romanttiset illalliset noin kaksi kertaa vuodessa. ;) Syömisen jälkeen katson läpi seuraavan päivän matikan harjoitukset, joita olen tehnyt jo aiemmin viikolla. Korjailen ja tarkennan paria kohtaa.

20.30 Katsomme Yle Areenasta hauskan Ykskaks paksuna -sarjan uusimman jakson.

21-23 Kello yhdeksää pidän usein takarajana minkään opiskeluhomman tekemiselle. Olen huomannut, että nukkuminen on tosi levotonta, jos olen opiskellut myöhään. Aivot jäävät junnaamaan johonkin kirjaan tai tehtävään ja aamulla tuntuu kuin ei olisi nukkunut lainkaan. Niinpä en enää palaa matikkaan tai mihinkään muuhunkaan, vaan katsomme telkkarista Bonesin ja Criminal mindsin.

23.30 Iltapuuhien jälkeen nukkumaan! Pelaan vielä sängyssä nopeasti Iltalehden V15A-tietokilpailun, jossa meillä on isäni ja Ollin kanssa meneillään huikea keskinäinen battle korkeimmista sijoituksista. Jos en välillä huijaisi, olisin aina huonoin.

Sellainen oli eilinen torstai, ensi viikolla se on taas jotain ihan muuta!