Lokakuun treffit: brunssi Pella’s Cafessa

Kuten on aiemminkin tullut todettua, meillä on tapana käydä joka kuukausi treffeillä. Tänään oli sikäli harvinainen lauantaipäivä, että meillä kummallakaan ei ollut mitään menoja suunnitelmissa. Niinpä herätessä Ilona ehdotti, että pitäisimme tämän kuun treffit tänään. Vaihtoehtoina oli lähteä katsomaan Sara Hildénin taidemuseoon Ron Mueckin näyttelyä tai käydä brunssilla. Pitkän aikaa olimme jo puhuneet Mueckin näyttelystä, mutta tänään se ei oikein innostanut kumpaakaan, koska ”ollaan jo nähty kaikki ne teokset lehdissä”. Niinpä tutkiskelimme brunssivaihtoehtoja Tampereella:

  • Hullu Poro: ”no ei nyt noin kallista!”
  • Sokos ja Café Pispala: ”nää on vaan sunnuntaisin”
  • Hotelli Tammer: ”meiän pitäs lähtee nyt heti että ehdittäis”
  • Fazer: ”Tää on kyllä ihan hyvä.” ”Mutta ei oo pekonia!”

Pekoni oli tässä tapauksessa deal-breaker. En yleensä syö hirveästi lihaa, mutta kyllä hienolla aamupalalla tai brunssilla pitää olla pekonia! Pienen tutkiskelun jälkeen törmäsimme Pella’s Cafen uudistettuun brunssilistaan, joka täytti toiveemme pekonista. Ja se olikin hyvä valinta! Erityisesti erilaiset salaatit olivat erinomaisia. Muutenkin brunssin tarjonta oli juuri sopiva: ei mitenkään ylitsepursuava, mutta kyllä ähkyn sai aikaiseksi. (Tarkempi lista löytyy täältä.)

brunssipella_0.jpg

Brunssin jälkeen tehtiin pienet shoppailut, polkaistiin kotiin ja katsottiin eilinen Vain elämää -jakso röhnöttäen sängyssä. Hyvä lauantai!

suhteet rakkaus ruoka-ja-juoma