Vuoden 2014 parhaat palat

Vuosi on päättymäisillään. Katseet käännetään tulevaan, mutta vielä sitä ennen on aika palata kuluneeseen vuoteen. Päivät, viikot ja kuukaudet vyöryvät usein nopeasti ohi samanlaisena mössönä, vaikka jokainen hetki tietysti onkin erilainen. Todellisuudessa muistan kuluneesta vuodesta hyvin vähän mitään tiettyjä päiviä. Muistan hetkiä, tapahtumia ja tunteita.

Minä, Ilona, ja sinä, tämän blogin lukija, emme ehkä ole tunteneet kovin kauaa. Siksi ajattelinkin Facebookin tavoin (mutta paremmin) tarjota lyhyen katsauksen menneeseen vuoteeni.

Viime vuonna

– vietin vahingossa tipattoman tammikuun.

– sairastin syntymäpäivänäni maaliskuussa (ja toisen kerran sairastan tällä hetkellä, melko terve vuosi siis!).

– järjestelin luokkakokousta ja tapasin siellä vanhoja kavereita, joiden kanssa en ollut puhunut vuosiin.

– maistoin niin hirveän makuista lammasta, että meinasin oksentaa.

– osallistuin kevätkylvöön istumalla traktorin kyydissä.

– vietin paljon koiranpentuaikaa ja muutuin koirien sietäjästä sen yhden rakastajaksi.

pessi2.jpg

– suoritin opintoihini liittyvän harjoittelun onnistuneesti.

– sain kivoja kesätöitä.

– leikkasin polkkatukan.

– heitin teekkarilakkini roskiin (Paljastus menneisyydestäni!).

teekkarilakki.jpg

– vietin liian vähän aikaa mökillä.

– juhlin yksiä häitä.

– matkustin kaksi viikkoa Puolassa ja Baltiassa Ollin kanssa.

puola.jpg

– tein töitä.

– kävin monissa juhlissa.

– olin kiireinen joka viikonloppu, mutta silti tuntuu, etten tehnyt mitään.

– opiskelin matematiikkaa.

matikka.jpg

– perustin tämän blogin.

– järjestelin äitini syntymäpäiväjuhlia ja pidin siellä puheen.

– nukuin yhden yön päälläni yöpuku, kahdet villasukat, kylpytakki, täkki ja viltti, enkä hikoillut.

– ostin uuden puhelimen.

– aloitin kandidaatin tutkielmastani ahdistumisen toden teolla.

– mietin tulevaisuutta ja ymmärsin, että muutaman vuoden kuluttua kaikki on aivan erilaista.

– stressasin, surin ja murehdin omia ja muiden asioita.

– nauroin hysteerisesti, rakastin ja olin kiitollinen.

Tämä vuosi on ollut hyvä. Tällä hetkellä ei tunnu siltä, että se on ollut paras, mutta oi, jos olisit kysynyt heinäkuun lopussa makoillessani Itämeren rannoilla maailman parhaan matkaseuralaisen kanssa, olisin ehkä vastannut toisin.

Suhteet Oma elämä

Tekstaripalsta ja kritiikki III

Tervehdys! Joulun kunniaksi olen sairaana. Kaivelinpa tässä aikani kuluksi tekstaripalsta-arkistojani ja huomasin edellisen tekstaripalstapostauksen tulleen jo marraskuussa! En tiedä, ovatko tekstareiden kirjoittajat viisastuneet sen jälkeen, vai olenko itse tullut immuuniksi huonoille jutuille, mutta tuntuu, että hyvää kommentoitavaa on tullut viime aikoina harvemmin. Onneksi jotain on kuitenkin löytynyt.

Ylen uutisiin naiset lukemaan. Emme tykkää tympeistä äijistä. Vai onko hyvä veli järjestänyt?

No nyt! Mukavaa, että tässä otetaan kantaa kaikkien puolesta. Vastahan Yle sitä paitsi potki pihalle pitkäaikaisimman uutistoimittajamiehensä. Nimimerkistä kuitenkin plussaa.

Uutisissa tuli taas oikea paukku. Suomi maksaa Isisin taisteluista palaaville psykiatrit ja avun, että he sopeutuisivat yhteiskuntaamme. Vanhukset ja muut vähävaraiset voi unohtaa. Tuollaisten henkilöiden paikka on siellä, missä he taistelevatkin. Tapsa

Niin. Kannattaa varmasti jättää taistelijat katkeroitumaan yhteiskunnan ulkopuolelle tai ”sinne, missä he taistelevatkin”. Syrjäytyminen yhteiskunnasta ja yhteydet terroristeihin ovatkin aika kiva combo, jolla ei ole mitään vakavia seuraamuksia. Se, että Suomi auttaa taisteluihin huijattuja kansalaisiaan ei tarkoita sitä, että teot ymmärrettäisiin. Sen sijaan sillä tarjotaan uuden alun mahdollisuus.

Ilman muuta pitäisi olla lukukausimaksut EU:n ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Tytär oli USA:ssa opiskelemassa. Lukukausi maksoi 6000 plus asumis- ja muut kulut. PK

Klassinen ”muualla tehdään asiat paskasti, joten meidänkin täytyy” -argumentti. Haluan Suomeen myös valtavat tuloerot, huonon terveydenhuollon, rasismia, vankileirejä ja ydinaseen. Oisko kaikille ok?

Jos Tyynellä merellä on suuria muovilauttoja, miksei niitä kerätä energiahyötykäyttöön tai polteta paikan päällä erikoislaivoilla? Veikko

Veikolla on nyt jäänyt kotiläksyt tekemättä. Hän on kuullut, että Tyynellämerellä on muovilautta ja luonut siitä oman mielikuvansa. Harmittavasti roskalautan suurin ongelma on juuri se, että se on mikroskooppisen pieninä palasina pinnan alla. Niin ollen sen kerääminen tai polttaminen saattaa tuottaa pieniä vaikeuksia. Muutenhan tuo olisi kerätty pois jo ajat sitten.

Vietämme taas Jeesuksen syntymäjuhlaa. Myös Mariaa kunnioitetaan ja hyvä niin, olihan hän Jeesuksen äiti. eikö joskus muistettaisi myös Joosefia, vaikkei hän Jeesuksen biologinen isä ollutkaan. Miten olisi käynyt Marialle ja lapselle, jos Joosef olisi kääntänyt heille selkänsä? Joosefille kunniaa

Kyllä! Joosefille respektiä.

Kulttuuri Suosittelen Höpsöä Uutiset ja yhteiskunta