Suomalaista salailua
”Anteeksi, missä vaiheessa oli se, että erotetaan?”
”Suomella ei ole ollut tätä linjaa, meidän tavoitteena on jatkuvasti ollut euroalueen vakaus ja se, että Kreikka pysyy osana euroaluetta.”
”Millä tavalla Suomen linja on tiukentunut?”
”Suomi on ollut neuvotteluissa vain kerran yksin, ja se oli vuonna 2011, kun vaadimme vakuuksia. Tällä kertaa me olimme valtavirrassa – ei yksin.”
Näin sanoi valtiovarainministeri Alexander Stubb torstaina 16.7. Stubb puhuu muunneltua totuutta – tai niin sanotusti paskaa. Heti seuraavana päivänä julkaistiin nimittäin Suomen toimintalinjasta kertova muistio, jonka pohjalta Suomi lähti Kreikka-neuvotteluihin. Muistiossa annetaan ymmärtää Suomen ensisijaisen vaihtoehdon olleen Kreikan erottaminen eurosta väliaikaisesti. Oli Kreikan tilanteesta tai sen suhteen toimimisesta mitä mieltä tahansa, Stubbin ja koko hallituksen salailu näyttäytyy kummallisena.
Suomen toimintalinja esiteltiin eduskunnan suurelle valiokunnalle ennen Kreikka-neuvotteluja lauantaina 11.7. Toimintalinjaa lievennettiin 12.7. lähinnä muiden euromaiden oltua pitkälti eri linjoilla Suomen kanssa (tosin tästäkään ei oikein voi saada varmuutta, koska myös EU:n kokoukset ovat kansalaisilta pimennossa). Suuren valiokunnan jäseniä kiellettiin kommentoimasta asiaa vaiteliaisuuspyynnön nojalla. Samanaikaisesti kuitenkin hallitus sai jatkaa mediassa omaa jargoniaan siitä, kuinka Suomi oli valtavirrassa ja kuinka nyt kovasti vaalitaan Euroopan yhtenäisyyttä, vaikka kulisseissa ajettiin Kreikkaa ulos.
Media kuitenkin kirjoitti asiasta huhupuheiden ja hallituksen kommenttien perusteella. Näin ollen kansalaisille syötettiin viikon verran uutisia, jotka eivät juurikaan perustuneet siihen, mitä oli tekeillä. Vaiteliaisuuspyyntöä perusteltiin Suomen neuvotteluasemien turvaamisella. Maanantaina EU:ssa oli kuitenkin jo päästy sopuun Kreikka-asiasta, eikä neuvotteluasemia tarvinnut enää turvata. Näin ollen vaiteliaisuuspyyntö pidettiin voimassa yksinomaan hallituksen linjan suojelemiseksi julkiselta keskustelulta.
Tytti Tuppurainen pyysi vaiteliaisuuspyynnön kumoamista jo maanantaina 13.7. Tähän ei suostuttu ennen kuin perjantaina 17.7. jolloin tilanne oli jo jokseenkin mennyt ohi. Uusi hallitus ei toistaiseksi ole vakuuttanut ainakaan avoimuudellaan.
