Tekstaripalsta ja kritiikki, V

Suomesta on tullut oleskeluyhteiskunta, jossa pitäisi olla vain hauskaa ja elämyksiä. Tärkeitä ovat kaikenkarvaiset harrastelut ja hömppähömppä kukoistaa. Tuhon merkit

Toista se oli silloin, kun isä kävi joka viikonloppu sodassa. Se oli sitä kunnon aikaa se. Yhteiskunta, jossa on hauskaa ja elämyksiä, on huono yhteiskunta. Erityispisteet nimimerkistä. Kyllä se on hauskanpito tuhoisaa puuhaa.

Kannattaisi olla huolissaan Suomen jalkapalloilun tilasta. Turun Interin pelaajalistalla oli vain kolme suomalaista nimeä. Voi olla, että suomalaisia on enemmänkin – nimistä ei voinut muuta päätellä. Suomalaiset eivät pääse pelaamaan Veikkausliigassa, korkeimmalla sarjatasolla, eivätkä näin ollen kehity tarpeeksi maajoukkueen käyttöön. Suomalaisille tarvitaan kiintiöt

Interin 21 pelaajasta 6 on ulkomaalaisia, mikä on aika lailla Veikkausliigan keskiarvoa. Suomalaispelaajat Bahne, Qvick, Duah, Miftari ja Hambo eivät ilmeisesti kuitenkaan voi olla suomalaisia koska nimet. Nimirasismi – mikä kiinnostava ilmiö! Ja tämä sitten päästetään vielä painettuun Aamulehteen.

Jokainen on oman onnensa seppä, mutta kohtalo kuumentaa raudan ja rajaa siten mahdollisuudet. Loppu aina unohtuu. Että silleen

Mitä helvettiä? Mitä tässä sanotaan? Ymmärrän vielä jotenkin tuon ”kohtalo kuumentaa raudan” -osuuden, mutta mitä tämä ”loppu aina unohtuu” tarkoittaa? JÄRJETÖNTÄ MENOA. Aamulehden tekstaripalstalla tämä oli toki valittu toimituksen mielestä päivän parhaaksi.

Tänä päivänä kaupan maitohyllyllä saa vain ihmetellä, missä on tavallinen maito? Kaiken maailman maitojuomia ja sekoituksia löytyy kyllä. Oikea maito näyttää vain puuttuvan. Hilja

Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun kaupassa oli valinnanvaraa! Itse olen kyllä löytänyt itselleni sopivaa maitoa. Mutta mikä on oikea maito?

Viinaa ja tupakkia vetäville pitäis saada paljon halvemmat terkkarimaksut, kun he maksavat verojakin paljon enemmän kuin jotkut tädit. Saku

Näinhän se menee. Haittaverot olisivat ikään kuin sairausvakuutuksia tulevaisuuden varalle. Ei niistä pidä kenenkään muun päästä osallisiksi. Varsinkaan joidenkin tätien.

Bonuksena hämmentävä diagrammi Helsingin sanomien Nyt-liitteessä olleesta mainoksesta. Tämä on sitä big dataa.

tradamix.jpg

 

 

Puheenaiheet Höpsöä Uutiset ja yhteiskunta

Liukas luontoretki

Eilinen auringonpaiste tuntui huumaavan ihmeelliseltä, vaikka kirkkaudesta onkin saatu nauttia jo monen päivän ajan. Siksi päätimme hylätä järkevät opiskelusuunnitelmat ja lähteä ulkoilemaan. Paikasta ja ajankohdasta väännettiin tuttuun tapaan ainakin puolisen tuntia, sillä olemme toivottoman surkeita tekemään päätöksiä. Loppujen lopuksi hyppäsimme autoon ja ajoimme Hervantajärven luontopolulle.

Metsässä retkeily on rauhoittavaa ja poistaa stressiä – paitsi jos jokaisella askeleella joutuu pelkäämään liukastumista:

jainenpolku.jpg

Varmaan 80% matkasta polut olivat niin jäisiä, että luonnon rauhasta nauttimisen sijaan kaikki energia kului hengissäpysymisestä huolehtimiseen. Kaatuminen oli monta kertaa lähellä, ja kahdesti tumahdinkin takapuolelleni. Tämän aamupäivän olen kuluttanut bongailemalla mustelmia kyynärpäästä, hauiksesta ja pakaran yläosasta.

Mustelmista ja ”Nyt %*&#@ oikeesti! Loppuuks tää kohta?!” -kommenteistani huolimatta retki oli ihan mukava. Yritin monesti kävellessäni suhtautua kulkemiseen kuin seikkailuun. Kun on matkalla, kävelee helposti kymmenen kilometriä tuskan hien valuessa selkää pitkin ja pitää kokemusta silti (ainakin jälkikäteen) mahtavana. Kun arjessa raahaa painavaa kauppakassia kaksi kilometriä kaatosateessa, ajattelee helposti päivän olevan pilalla. Pohjimmiltaan tässä on kyse kuitenkin vain siitä, miten elämään ja sen vastoinkäymisiin suhtautuu.

makkarajarvi1.jpg

Makkarajärvi

Sää oli kuitenkin ihana, kummaltakaan ei murtunut yhtään luuta ja tutustuimme taas ihan uuteen paikkaan Tampereella.

Tästä postauksesta lähtien löydät avainsanan yhdessä alta ideoita yhteiseen tekemiseen kumppanin (tai perheen tai ystävän) kanssa. En tosin tiedä, voiko luontopolkureissuamme kuitenkaan kutsua parisuhteen laatuajaksi, sillä suurimman osan ajasta kuljimme hiljaa omissa ajatuksissamme ja keskittyen jalansijan saamiseen.

Suhteet Oma elämä Liikunta Matkat