E-urheilua

Satuin viikonloppuna katsomaan televisiota, kun sieltä tuli Counter Strikea. Siis sitä peliä. YLE lähetti Assembly-tapahtuman CS-turnausta. Hetken aikaa tuota tuijottelin, ja heräsipä paljon muistoja mieleen! Aikoinani hakkasin minäkin CS 1.6:ta ja Sourcea sekä paljon muita pelejä netissä. Nykyään en enää juurikaan pelaa netissä, mutta vaihteeksi voisi taas kokeilla.

Virtuaalipeleillä ja etenkin netin sotapeleillä on edelleen aikamoista stigmaa varsinkin, kun kyse on lasten pelaamisesta. Olin viime vuonna erään yläkoulun vanhempainillassa (en vanhempana), jonka aiheena oli lasten pelaaminen. Siellä oli useitakin eri puhujia, joista yksi oli pelitutkija. Hän sitten kertoi, kuinka tutkimuksissa peleillä ei ollut yhteyksiä väkivaltaisuuteen. Puheiden jälkeen vanhemmilta kysyttiin, kuinka monen mielestä peleillä on yhteyttä väkivaltaisuuteen. Suurin osa vanhemmista oli sitä mieltä, että vahvasti on näin. Jumalauta, juurihan se asiaa vuosia tutkinut kaveri sanoi, että ei ole!

Lasten pelaamisessa on toki selviä ongelmia, jos peliaika lähtee käsistä ja haittaa muuta toimintaa. Suurin osa tästä huolesta on kuitenkin selkeää uutuuden pelkoa, kuten rock-musiikin rantautuessa Suomeen. Rock tuskin on enää kovinkaan monen mielestä kauhean saatanallista ja aivoja syövyttävää. En esimerkiksi oikein ymmärrä, miten pelaaminen eroaa vaikka television katselusta mitenkään muuten kuin positiivisesti. Samanlaista röhnöttämistä ja ruudun tuijottelua, mutta jonkinlaisen itsensä kehittämisen mahdollisuuden kera. No joka tapauksessa, jonkinlaisen rajan yli on selvästi menty, kun Yleisradio lähettää CS-turnausta ja ohjelman nimenä on E-urheilua. Tuo urheilupuoli nyt on minusta vähän hassuttelua, mutta en toisaalta tykkää sellaisesta ”yhy yhy, ei tämä ja tämä ole urheilua” -sekoilustakaan. Olkoon urheilua, jos siltä tuntuu.

Itse siis nykyään pelailen lähinnä konsolilla kaikenlaisia urheilupelejä, mutta ajoittain innostun vähän jostain muustakin. Nyt tuntuu taas vaihteeksi siltä, että voisi kokeilla jotain kauan sitten hakkaamaani nettipeliä. En tiedä, onko Ilona ihan yhtä innostunut tästä!

 

Suhteet Oma elämä Suosittelen

WhatsApp-viestejä rakkaan kanssa

Vaikka olemme seurustelleet Ollin kanssa jo melko pitkään, rakkausviestien lähettely ei ole tyrehtymään päin. Tässä jaan otteita eräistä hyvin henkilökohtaisista, runollisista ja tunteita herättävistä viesteistämme.

I: Näin paavo arhinmäen sivusuunnasta
O: Uu!

O: Hetki kestää kun vastaanotossa ei oo ketään ja täytyy viä käydä siinä
I: Okei 🙂 makaronilaatikko on nyt uunissa

I: Loppus, ootko Humanikassa? Voisin tulla moikkaan vielä nopsaan
O: Joo.
O: 2. krs täällä päätalon seinustalla
I: Hmm
O: Voin tulla tohon aulaankin

O: Se kirja minkä eilen varasin on vielä leikkaamatta, eli ne sivut on toisissaan kiinni 😀 kirjastotäti sohii menemään.
I: Lol :’D
I: Pääset korkkaamaan!
O: (peukku)

O: Ny

I: Bus

I: Lähen nyt ja tuun hatanpään valtatietä jne
O: Oukki! 🙂

whatsapp.jpg

O: Uu, näit siis sen haikaran?!
I: Jjep
O: Khuul

O: Nyt on kielet ja pyykit paikallaan. Ei ollu värjäymiä. 🙂
I: Ok, hyvä! 🙂

I: Ooks laittanu auton lämpeneen?
O: Juu
I: Hyvä 🙂

O: Tofun eräpäivä on muuten vasta 27.2. mutta tein jo marinadin ja ostin kasviksia 🙂 sipuli tosin näkyy olevan lopussa mutta pärjätään varmaan ilmankin
I: Aijaa hups 🙂 onks ny vasta tammikuu? 😉

I: Mulla on kärry

<3

Suhteet Rakkaus