Tag: Opiskelu

Olen stressannut naurettavan paljon ja naurettavan kauan tämän kevään viimeisestä esseestä. Sen kirjoittaminen on ollut pitkä, monen viikon mittainen projekti, jonka aikana olen itkenyt, ollut toiveikas ja lyhistynyt uudelleen – monen monta kertaa. En tiedä, miksi urakka on ollut niin mahdottoman tuntuinen, mutta nyt se alkaa olla ohi. Kun olen stressaantunut ja epätoivoinen, olen usein […]

Alkuviikosta kohtasin kriisin, joka oli ollut tuloillaan varmaan jo parisen kuukautta. Kriisiä ovat edistäneet seuraavat faktat: alan olla jo aika kypsä opiskeluun ja täytän pian 25 vuotta (neljännesvuosisata kuulostaa jo historiallisesti merkittävältä ajanjaksolta). Laukaisua ovat olleet auttamassa myös ystäväni, joista milloin kukakin yllättää kihlautumisellaan, raskaudellaan tai asunnon ostosuunnitelmillaan. Tämän viikon penkkarit ja wanhat taisivat olla […]

Siinä se nyt on. Elämäni ensimmäinen painotuote. Iso G. On hauskaa, miten asiat, joiden on joskus kuvitellut olevan merkityksellisiä, tuntuvatkin saavutettaessa jotenkin mitättömiltä. Gradu on yliopisto-opintojen päätepiste, päättötyö, josta maalaillaan suuria mielikuvia ja tarinoita. Ei se sellaista ollut. Aika tavallista opiskelutouhua: lukemista ja kirjoittamista. Vähän pidempi aikataulu vain. Samanlaiset tuntemukset liittyvät muihinkin odotuksiin, kuten täysi-ikäisyyteen. […]

Kirjoitin jokin aika sitten valmistumiseen liittyvistä ajatuksistani. Tällä hetkellä olen kummallisessa tilanteessa: palautin graduni esitarkastukseen kolme viikkoa sitten, ja odottelen koska saisin sen takaisin. Esitarkastuksen jälkeen tehdään vielä joitakin korjauksia ja lähetetään gradu vasta sitten painoon. Tässä kauhulla laskeskelen päiviä ja viikkoja, ehdinkö valmistua jouluksi. Painossa nimittäin menee noin neljä työpäivää, ellei siellä ole älytöntä […]

Kuten aikaisemmassa postauksessani mainitsin, opinnot alkavat olla loppusuoralla. Graduni on periaatteen tasolla valmis, vaikkakin vaatii vielä pienimuotoista hiomista. Gradun lisäksi tehtävänä on vielä yksi tentti, jonka suoritan jahka ehdin ja jaksan. Sitten se on siinä. Mitä sitten tapahtuu? Olen alkanut ajatella tulevaisuutta suuremmalla vakavuudella vasta viime aikoina. Opinnot kestävät niin kauan, että ei tällaisiin pikkuseikkoihin […]

Olen viettänyt kohta kuukauden aikuisten ihmisten elämää, eli käynyt kokopäiväisesti töissä. Samalla on pitänyt pysytellä kärryillä vuoden vikalla kurssilla ja naputella kandia. Matikan tentti oli maanantaina, ja jos en aivan pihalla ole, uskoisin sen menneen läpi. Kandikin on jo loppuhiontaa vaille valmis. Palautuksen ja kypsyysnäytteen jälkeen alkaa olla uudenvuodenlupaus täytetty, kun minä valmistun kasvatustieteen kandidaatiksi, […]

Kun Laura T. kirjoitti eilen kirpputorilta löytämästään hymypoikapatsaasta, aloin miettiä meidän kirjahyllystämme löytyviä kalpeanaamoja ja niiden tarinaa. Kun aikoinamme muutimme Ollin kanssa yhteen, bongasin hänen yhdestä sekalaisesta muuttolaatikostaan hymypoikapatsaan.– Et kai sä nyt oikeesti tota ota mukaan? minä kysyin.– No totta kai!– Kai munkin sitten on pakko… Oma patsaani oli takan reunalla äidin kipsisen karhupatsaan […]

Tänään olen viettänyt jälleen kandipäivää, eli istunut yliopiston kirjastossa kirjoittamassa kandidaatin tutkielmaani. Työskentelyssäni on menossa maaninen, tai ainakin maanisempi, vaihe sen jo kauan jatkuneen depression sijaan. Sivujakin on kertynyt ihan kiitettävästi, vaikka tavoitemittaan on kyllä vielä matkaa, ja teksti vaatii reippaasti hiontaa. Asetin itselleni joskus maaliskuussa tavoitteeksi, että työn ensimmäisen version tulee olla valmis ennen […]

Toisinaan tenttikirjoissa tai muissa opintoihin liittyvissä materiaaleissa on kaavioita, joissa ei tunnu olevan mitään järkeä. Eräs tällainen tuli tänään vastaan, kun perehdyin opetussuunnitelmauudistukseen. Vai mitä sanotte? Onko tässä jotain tolkkua? Olenko vain itse ihan pihalla?