Työttömän elämää

1. Ihan ensinnäkin, jos työttömyytesi alkaa sunnuntaina, joudut tekemään ilmoituksen asiasta pyhäpäivänä. Mielestäni tämä ei ole työttömyyttä vaan arvokkaimman lepopäiväni sabotointia. Vaadin tuolta päivältä tuplarahat. 

2. Jo toisena päivänä joudut häiritsemään heti aamusta toista työtöntä, kun et tajua mitään sähköisestä ansiopäivärahahakemuksesta. Lasketaanko minut nyt yksityisyrittäjäksi, joka tarjoaa osa-aikatöitä työttömälle? Auttamisestahan kuuluu nykyään maksaa veroja.

3.  Ei saatana. Pitää tehdä yksi hakemus. Tulostimesta loppuu musteet ja tilaan patruunan. Mietin, onko tämäkin väärin? Saanko oikeestaan tehdä muuta kuin kytätä vapaita työpaikkoja? Työvoimatoimiston sivuilta ei löydy ”haetaan kuvataiteilijaa”. 

4. Tulisi tehdä raportti Suomen kulttuurirahastolle apurahakaudesta, joka päättyi lauantaina. Lasketaanko sekin ammatinharjoittamiseksi? Pitää varmaan jättää se raportti tekemättä. 

5. Näin netissä Romanialaisen hakatun katukoiran ja se pitää maalata pian (liittyy tähän). Onko vapaaehtoistyö sallittua? 

6. Tulee rakentaa yhteen DIY tapahtumaan ihan helvetin iso pahvinen kakku. Uskooko virkamiehet että teen sen tosi amatöörimäisesti enkä käytä hyväksi ammattiosaamistani? Tarvitsenko todistuksen opettajaltani, että en koskaan opiskeluaikoinani rakentanut ammattimaista pahvikakkua.

7. Mulla on nälkä, saako mulla olla rahaa ruokaan?

8. En kylläkään ole ihan varma tästä työttömyydestäni. Viimeksi kun ilmoittauduin työttömäksi sain KAHDEN VUODEN LAITTOMAN KARENSSIN, JOSTA EI SAANUT VALITTAA. Tällöin päätin, että en nauti työttömyyskorvausta enää koskaan. Mutta aika näköjään kultasi muistot. Seuraavaa päätöstä odotellessa. Eikä hätää- tätä työttömän arkea kestää vain 4 kuukautta. Sitten alkaa tämä.