Vihdoinkin kotona

Muutin takaisin Amuriin ja täällä mun kuuluukin olla. Oon tästä muutosta niin häkellyttävän onnellinen, että pelkään koko ajan herävääni tästä täydellisestä unesta. Tämä kaupunginosa ja koti ovat minun unelmiani ja aina sellaisten toteutuessa on lähes mahdotonta uskoa! Silti tämä taitaa olla totta ja kiitän itseäni rohkeudesta lähteä rakkaasta talosta, ystäviäni muuttoavusta ja äitiäni, joka osti minulle uuden kodin. Olen etuoikeutettu monellakin tapaa <3

12 vuotta sitten muutin tästä samasta talosta pois ja kaikki nämä vuodet näin unta, etten koskaan muuttanutkaan. Pääsin takaisin uneen, josta ei tarvitsekaan enää herätä. Lenkkeilen lapsuuteni maisemissa ja samassa talossa asuu parhaita ystäviä. Ikkunastani näen koko kaupungin, vasemmalla on Näsijärvi ja oikealla Pyynikin metsä. Olen keskellä kaikkea sitä mitä rakastan. Olen vihdoinkin kotona.