Raksa Unelma

Tänään aloitimme julkisen teokseni seinämaalaus osion. Ette uskoisi miten paljon tarvitaan säätöä ja selvittelyä, että ylipäänsä pääsee rakennustyömaalle hommiin. Huh! Nyt minulla on työturvallisuuskortti, rakennustyömaalle vaadittava kuvallinen henkilökortti, turvakengät, kypärä, heijastinliivi ja kulkukortti. Tää kulkukorttijuttu on niin ihana! Saan elää raksafantasiaani ja leimata kortin aamuisin saapuessani töihin ja illalla lähtiessäni töistä. Ruokatunnilla ruokaillaan mikroruokaa kontissa täysien pöytien äärellä kertakäyttöhaarukoilla ja juodaan Presidentti kahvia. Kukaan ei morjesta tai kommunikoi, räplää vaan puhelintaan. Pääsen naisten pukuhuoneeseen joka on yhden neliön kokoinen ja siellä sitten ollaan melkein päällekkäin ja huikataan päivänpäätteksi ”huomiseen!”. Kädet saa pestä punaisella saippualla joka tuntuu hiekalta: olin siitäkin niin innoissani että pesin kädet aina kun kävelin vessan ohi ja silloinkin kahdesti. Oi, oi kuinka rakastankaan fyysistä työtä, kun päivän jälkeen on oikeasti väsynyt ja tuntee käsissä ja jaloissa että tehty on. Työharjoittelija Sennillä meni varmaan hermot kun huusin kymmenen kertaa päivässä: MÄ OON NIIN ONNELLINEN!

Tässä mun teokselle tehty näyteikkuna:

Toi upee paperikuusi, roudari, lyijykynä ja vatupassi mahdollisti kuvion ”heijastamisen” seinälle:

Onnelliset taukotilassa:

Teipillä rajaukset ja maalausta:

Mäkin tein välillä jotain:

Huomenna jatkuu unelmien duuni!