(Inspiroiduin vihdoinkin valittamaan tästä aiheesta kun löysin tämän ihanan kuvan itsestäni vuodelta noin 1992. Kokeilin äidin meikkejä ja vaatteita.) Anteeksi. Anteeksi kun olen huutanut Klubin vessassa naisille meikki rumentaa! Olen kyllä oikeastaan yhä samaa mieltä, mutta en ole enää mielipiteideni kanssa niin radikal. Olen nimittäin alkanut tykkäämään silleen huomaamattomasti, luonnollisesti, meikatuista naamoista: posket hehkuu vienon […]

12-vuotiaana matkustin perheeni kanssa Turkin Marmarikseen. Tutustuin viereisen hotellin kaupanpitäjän tyttöön. Kävelimme rantahietikolla käsikädekkäin eikä meillä ollut muuta yhteistä kieltä kuin nauru ja leikki. Se on muuten maailman paras kieli.        

Tänään ompelin ja maalasin mekon. Ihan itse! Minä!  Onhan näitä vaatteita tullut maalattua puoli vuotta täysipäiväisesti, mutta ompelu ei ole minulle vieläkään helppo juttu! Ilman vuoden vaateostolakkoani ei tätäkään olisi tullut tehtyä. Kaapista löytyy vielä aivan ihana seepra/tiikeri- kangas vuosien takaa, joka tulee vielä muuttumaan mekoksi.  Hei ihmiset, tehkää asioita. Ei ole mitään mitä ette osaisi- paitsi jos […]

Tässä työ, joka aiheutti pari migreeniä. Muistelisin, että oma työskentely on ollut viimeiset puolitoista vuotta aikalailla kivutonta. En ole tuntenut olevani tosi surkea. Mutta tämän kuvan kanssa tuli se tunne, joka laahasi perässäni melkein viikon. Sitten tajusin purkaa sen, mitä olin jo tehnyt. Tein uuden taustan ja leikkasin paloja uusiin muotoihin. Ei tästä vieläkään tule […]

Pari viikkoa sitten huomasin, että kaikissa mustissa legginsseissäni on reikiä. Vitutti ajatus siitä, että pitäisi lähteä kaupoille ja etsiä jotkin laadukkaat yksilöt. Nyt olen käyttänyt Gina Tricot luomu-legginssejä ja todennut laadun surkeaksi. Noin kolmen käyttökerran jälkeen-> reikiä. Laatu siis on varmasti ihan perus, mitä nykyajan muutkin vaatteet ovat. Halpoja kertakäyttötuotteita. Ennen vanhaan (15 vuotta sitten) […]

Eilen vietettiin vihdoinkin Vuoreksesta löytyvän teokseni kyltitysjuhlaa. Olin nukkunut 4 tuntia enkä ollut varmaan vielä selvinnyt aamuyön nauruista! Paikalla oli yllättävän paljon tuttuja ja tuntemattomia. Kuvittelin, että paikalla olisivat äiti, Jyri ja Kaija enkä kerinnyt stressaamaan ”puhettani”. Hyvä näin! Kiitos vielä kaikille paikalle jaksaneille! Samaisena aamuna Aamulehdessä oli tällainen. Eilen ilmestyi nettiin myös ktiriikkiblogi Nokkosen haastattelu. […]

Tämän viikon työ. Teos on osa teoskokonaisuudesta Sweet greetings!, jonka voit nähdä elokuussa Haiharan teemanäyttelyssä.  

Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahasto myöntää apurahoja tieteelliseen ja taiteelliseen työhön sekä merkittäviin kulttuurihankkeisiin. Vuonna 1987 aloitan koulun. Olen iloinen lapsi. Vuonna 2016 rahasto saa yhteensä n. 900 hakemusta. Saan uusia lempinimiä: Sammakko, Sonni, Ruma. 400 hakemusta tieteeseen, 500 taiteeseen. Yritän oppia, mutta en ymmärrä lukemaani. Saan huonoja numeroita ja olen tyhmä. Etusijalla ovat maakunnassa asuvat […]

Kauneudenhoitotuote. Sellainen tuote, jonka kanssa suhteeni on aina ollut olematon. Nuorena osasin hienosti rumentaa ja tukehduttaa ihoani meikeillä ja joillakin myrkyllisillä meikinpoistoaineilla. Noin 20-vuotiaana meikkaaminen jäi, koska en enää jaksanut. Kun sitten muutaman vuoden kuluttua yritin tehdä kauniin ja luonnollisen meikin, naurahti poikaystävä: pese naamas!  Ihoni olen aina hoitanut pesemällä sen ainoastaan vedellä kolmen päivän […]

Jos olisin kirjoittanut sunnuntaina olisi tästä tekstistä tullut surullinen päivä. Niitä on ollut vuonna 2016 liian monta. Mutta aikaisemmassa postauksessani kerroin jo surustani, enkä koe siitä lisää kirjoittamisen auttavan enää itseäni. Ystävät, äiti ja facebook saavat kyllä vielä valitustani kuulla. Monena päivänä olen miettinyt miten onnellinen olenkaan! Joskus vain sitä on hankala huomata kivun takaa. […]