Menestynyt

Mikä raha? Ihminen on menestynyt, jos hän nousee aamulla, menee nukkumaan illalla ja tekee siinä välissä haluamiaan asioita. – Bob Dylan

#onkopakkojaksaa tekstejä on tullut aikalailla vastaan. Itsekin olen usein kirjoittanut työuupumuksesta. Uuvuin totaalisesti vuonna 2014 valmistaessani yksityisnäyttelyäni ja työskennellessäni taidetarvikemyyjänä. Sen jälkeen olen tietoisesti pyrkinyt arvottamaan itseäni muunkin kuin luovan työni kautta ja pyrkinyt tekemään vähemmän. Myöskin terveydentilani (masennus, ahdistus ja fyysiset vammat) ovat siihen minua ajaneet.

Tällä hetkellä tilanteeni on se, ettei ole kuin yksi näyttely tiedossa reilun vuoden kuluttua. Mietin ylipäänsä haluanko toimia tässä kuvataiteilija-ammatissani? Kesän näyttelyiden jäljiltä en ole löytänyt motivaatiota uuden teoksen parissa. Tekeminenhän on kivaa, mutta vuodesta toiseen suurimman osan ajasta ilman palkkaa työskentely ei välttämättä enää kiinnosta. Kovinkaan monessa ammatissa ei tarvitse vielä erikseen hakea työllensä palkkaa eikä minulla ole nyt voimia siihen. Mietin, miksi olen niin uupunut ja ahdistun niin helposti?

Mietin, että elämäni olisi hyvää, jos pystyisin hyväksymään sen, että en ole rahaa tuottava yksilö. Koen huonoa omaatuntoa JOKAPÄIVÄ siitä, että olen työtön työnhakija. Koen huonoa omaatuntoa, etten pysty elättämään itseäni kuin 30% ajasta omalla taiteellani. Ahdistaa aktiivimalli ja se, kuinka hankalaa on olla taiteilija tässä uupumattomassa rahakeskeisessä yhteiskunnassa. Ahdistaa oma fyysinen vajavaisuus, joka rajoittaa myös paljon tekemistä.

Kun pystyn keskittymään tähän hetkeen. Kun minulla on kamala flunssa mutta voin vähän paremmin kuin eilen. Kun puen päälleni lämpimästi ja lähden ulos Katja-koiran kanssa. Kun aurinko ja raikas ilma tuntuu niin ihanalta. Kun jaksan mennä pienen lähimetsän ympäri, emmekä näe tänään peuroja. Kun syksyn lehdet kiinnostaa! Kunhan paranen haluan haravoida. Kun kotona juon kahvia ja viimeistelen koskettavimman, karmean ja parhaan kirjan: Khaled Hosseinin Tuhat loistavaa aurinkoa. Kun haluan jäädä vielä tähän kirjaan, en halua sen koskaan loppuvan. Kun hyvän kirjan jälkeen on haikeaa. Kun on tehtävä tallennuslupahakemus, joka vaaditaan kun levyni julkaistaan. Kun olen jo usean viikon ajan miettinyt yhtä muistoa jonka haluan illalla maalata. 

Niin silloin näen elämäni ihana ja mielekkäänä, tärkeänä ja merkityksellisenä.