Olisipa siellä joku

Sairaan Ihana Sanni

Pesin käsiäni huoltoaseman vessassa. Pianomusiikkia ja linnunlaulua, seinällä kuvaa lehtipuista. Tajusin, että vuosi sitten seisoin samassa vessassa, saman peilin edessä, samoja käsiä pesten. Samat linnutkin lauloivat. Myös molempina hetkinä olin uupunut koska rakastin ihmistä, joka ei rakastanut minua yhtä lujaa takaisin. Tämä on kolmas kesä putkeen sydän särkyneenä. Eikä siihen koskaan tunnu tottuvan, vaikka sitä on nyt tapahtunut niin usein. Tuntuu, että elämän pettymykset opettavat meitä usein kestämään niitä paremmin, mutta rakkauden asioissa ei tunnu olevan näin. En myöskään rakastuneena osaa lopettaa suhdetta ajoissa, vaikka merkit siitä, ettei toinen ole samalla voimalla mukana, olisivatkin ilmassa. Rakastunut uskoo, antaa anteeksi, joustaa ja muuttuu. Rakastunut voi myös unohtaa itsensä, sokeutuu, alistuu, selittelee toisen toimintaa ja kärsii.

Silti on ollut niin paljon! Mämmiä jäätelöä leivonnaisia Teinirakkaus leijonia ja toukkia Kilometrit, millit pöllöt Järviä meriä mädäntyneitä kaloja. Olen kuunnellut enemmän. Kuuntelit. inkivääriä kahvissa kaardemummaa kissani ja sinusta tuli kissani. lumisateessa lumisateesta sinusta laulut sinä tanssit ja keräät roskia, muistutat. en päästä auton alle Veistät ja maalaan 183 yötä Ystävyys sinä matkustat ja saat mennä Vapaina kotona katoilla muureilla kaduilla metsässä raunioilla huoneen nurkassa sängyssä puhelimessa. paska kamina kuumat kivet pitkät suudelmat pienet riidat yhteiset painajaiset. 

nauruanauruanaurua. kaikesta olen kiitollinen.

 

Lue myös: 

Valonsäteet

 

 

Kommentoi