Kun täytin 30-vuotta joskus sata vuotta sitten jouduin luopumaan farkuistani ja mekoistani, koska kasvoin. Sinänsä se kasvaminen ei haitannut, mutta ärsytti luopua kaikista lempivaatteista ja piti hommata uudet. Nykyään en juurikaan mieti enää vaatteitani eikä vaattekaappini sisällöstä ole kuin max 10% käytössä. Mekkoja en osaa enää käyttää ja monet vaatteet tuntuvat menneeltä ajalta. Vielä en ole osannut pistää kaikkea kierrätykseen, mutta sekin tapahtuu pian. Suhteeni vaatteisiin on hankala, koska en jaksa ajatella niitä. Toivoisin vaatteiden olevan ennenkaikkea mukavan tuntuisia, itseni näköisiä (aika neutraaleja) ja ekologisia. Kolmet kengät, pari t-paitaa, legginssejä, parit housut, alusvaatteet. Muuta ei tarvi. Myöskin maapallon tilanne ja kertaköyttökulttuuri halpis vaateketjuineen ahdistaa. Onneksi en oikein edes kykene itse käymään liikkeissä, koska saan sekunnissa jonkin uupumiskohtauksen. Reilu viikko sitten päätin ostaa housut, koska olen taas kasvanut kaikista ulos. Menin ensimmäiseen kauppaan ja löysin mitä etsin. Ihme tuuri kävi, halusin korkeavyötäröiset samettihousut ja siinä ne oli ja vielä istuivatkin täydellisesti. Ajattelin, että näihin pukeudun kunnes ne hajoavat tai ennemminkin kasvan niistä ulos.

Nyt kahdeksan päivää myöhemmin minulla on päälläni yhä ne samettihousut, ystävien bändipaita ja ystävältä saatu villatakki. Pipo on vaihdellut (minulla on niitä kolme) ja joissakin kuvissa olen kotoisasti verkkareissa (olen sulattanut pakastimen ja tehnyt toimistohommia kotosalla) tai vaatteiden alla piilossa olevassa lämpökerrastossa. Työhuoneella laitoin kuvaan työessun, että tulee katsojalle vaihtelua. Urheillessa käytän tietty eri vaatteita, mutta en ole kehdannut ottaa saliselfieitä.

Tänään olen hikoillut niin paljon arjen askareissa ja eilen paidalle putosi ruokaa, joten ehkä huomenna saatan näyttää vähän erilaiselta. Mutta en kovinkaan. On tosi ihanaa kun vuosivuodelta on päässyt irtaantumaan ulkonäköpaineista tai ”mitä hittoa puen tänään päälleni”- ahdistuksesta. Ei minua kiinnosta mitä sinulla on päälläsi vaan se, millainen tyyppi sä oot! Ihailen eniten tyylillisesti ajattomia ihmisiä, jotka käyttävät vaatteensa niin loppuun, ettei jäljellä ole lopulta kuin reikää.

Sit vielä mainos! Nyt viikonloppuna on  Tampere Jazz Happening . Siellä voit nähdä myös minun ja muutaman muun kuvataiteilijan teoksia. Oli ihan älyttömän kivaa päästä ripustamaan ekaa kertaa teos nosturilla korkeelle!