Tag: maalaus

Aloitin mitä tyypillisimmän omakuvaprojektin. Huomasin, että jotakin sarjallista tulee tehdä, jotakin sellaista mikä ei vaadi liikoja. Riittää paperi, sivellin, vesivärinapit ja peili. Ei tarvitse edes mennä työhuoneelle saakka vaan voi tehdä koiristaan tulevia eroahdistuneita, kun on nyt niiden kanssa aina kotona. Ei yhtään ihme, että omakuvat ovat olleet kautta aikojen taiteessa niin yleinen aihe. On […]

Rakastan maalaamista ja eläimiä maalatessa olenkin tosi itsevarma ja tutulla maaperällä, mutta aina valmistautuessa ihmisen maalaamiseen olen ihan varma siitä, etten osaa. Kun työskentelin aikoinaan taidetarvikeliikkeessä saattoi asiakas tulla ostamaan ihon väristä maalia. Yritin aina selittää, ettei sellaista ole olemassa! Ihossa on useita värejä ja ihoja on erisävyisiä. Sekoittamalla värin itse saa parhaan tuloksen. Helposti […]

Aloitin alkuvuonna uuden teossarjan työstämisen siskostani ja minusta. Tässä sarjan yksi kuva, jossa olemme kissamme Aiho-Herran kanssa mökillä. Oli muuten aika mielenvikainen kissa! Muistelen kuinka se hyökkäili aivan raivona usein kimppuuni niin, etten uskaltanut poistua moneen tuntiin peiton alta. Varmaan tämän takia vähän pelkään kissoja. Mökki on perheellämme yhä. Äiti osti sen ollessani 6-vuotias ja […]

Olen maalannut nyt 117 maalausta teokseeni Elän tässä talossa. Vielä saa tehdä noin 36! Tässä uusimmat: Teossarjan aikaisemmat maalaukset löydät seuraavista linkeistä: Liikaa töitä Uudet maalaukset ja rakkausasiaa Uusimmat maalaukset (ja lomanjälkeinen elämä) Maalauksissa Jaksan laittaa joskus huulipunaa Ympärillä on hiljaisuus Pelastaja Iloiset maalaukset

Alkanut vuosi on ollut ihana. Luulen, että keskitalvi on aina minulle ikäänkuin helpointa aikaa. Silloin tulee pilkottua puita (tulehduskipulääkekuurien ansiosta tämä on onnistunut) ja lämmitettyä talon porinmattia ja leivinuunia. Mahdollisuus olisi täysin sähköiseen lämmitykseenkin, mutta puun lämpö on ihan erilainen ja nautin sellaisista arjen askareista jotka tuntuvat urbaanin ihmisen arjessa jonkinlaiselta selviytymistarinalta. Vasemmassa kädessäni on […]

Olen kärsinyt pitkään siitä, että haluaisin tehdä yhä musiikkia, mutta tuntuu ettei lauluääni kulje enkä osaa oikeasti soittaa mitään soitinta. Bändini kuolema eron myötä on aiheuttanut minulle suurta surua ja uuden musiikin tekeminen on tuntunut kipeältä, toisinaan jopa mahdottomalta. Olen yrittänyt selvittää mikä olisi minulle sopiva soitin? Haluaisin, että musiikkini olisi yksinkertaista (yksi soitin ja […]

Olen niin onnellinen siitä, että eteisestä löytyneen lattiasienen aika on ohi. Ensimmäisen kuvan akkulaturi muistuttaa minua remontista, joka aiheutti ahdistusta. Nurkissa haisi home ja tarkkailin talon listoja kauhuissani (eteisen sieni kasvoi listojen alta), flunssa kertoi muka siitä, ettei talo ole terve. Pelko oli viholliseni. Nyt kun aikaa on kulunut ei koti enää ahdista minua. Tämä […]

Ihmeellistä, miten nopeasti aika kuluu. Kirjoitan aina uuden maalauksen taakse päivämäärän ja ensimmäisestä on jo kohta puoli vuotta. Näissä uusimmissa olen tavoittanut sellaista tekemistä, jota olen kaivannut. Teen nopeasti enkä nyhvää, jälki on paikoittain haluamallani tavalla maalauksellista. Olen päässyt enemmän irti pikkutarkkuudesta ja arastelusta. Silti työskentely on usein hyvinkin tuskaisaa, suorastaan väkipakolla suoritettua. Tämä varmasti […]

Olen ollut hiljaa, koska en ole pystynyt kirjoittamaan ja kertomaan. Ajattelin, että voin hyvin. Viimeisen kahden vuoden aikana tapahtuneet asiat (fyysiset vammat, homesairaus, migreeni, ero) tuntuivat olevan ns hallinnassa. Olin menettänyt, surrut, kohdannut ja hyväksynyt. En vältellyt asioiden käsittelyä. Siis ajattelin: voin olosuhteisiin nähden ihan hyvin.  Silti minuun kai on pakkautunut joitakin asioita, joita en […]

Tässä loput heinäkuun maalaukset. Kumpa voisin tuntea vähemmän. Joskus sydän ei meinaa kestää onnea ja seuraavana sekunttina surua. Tämän kuun maalaukset tuntuvat harmailta, vaikka sinä et sitä näe. Kesäkuun maalauksissa on samat värit, mutta minulle niissä näyttäytyvät iloisemmat sävyt. Taiteeni on ollut aina omaelämäkerrallista, tämä teos on sitä eniten. Mietin, voiko teos muuttua itselle epämieluisaksi? […]