Tag: Työt

On hetkiä kun työskentely tuntuu ihan pakkopullalta. Näkee vain monta metriä paperia, pienen puuvärin minimaalisen terän ja niiden yhtälön synnyttämän epätoivon. Ja sitten hetkiä, kun joku kohta tai vaihe valmistuu ja voi siirtyä seuraavaan kohtaan ja vaihtaa esimerkiksi värejä. On hetkiä, jolloin niska on niin kipeä, ettei usko enää pystyvänsä jatkaa ja siitä taas seuraa […]

Viimeisen kahden vuoden aikana olen ymmärtänyt, että lomailu ei sovi minulle. En tiedä mitään ahdistavampaa kuin yli viikonlopun kestävä ”tekemättömyys”. Ehkä yhden päivän jaksaa lukea hyvää kirjaa tai kävellä itselleen uudessa kaupungissa. Sitten rupeaa mieli jo kaipailemaan työhuonetta. Usein mietin, millainen olisi minun helvettini? Yksi vastaus on loikoilua rannalla auringossa. En tiedä mitään tylsempää kuin […]

Tämän viikon työ. Teos on osa teoskokonaisuudesta Sweet greetings!, jonka voit nähdä elokuussa Haiharan teemanäyttelyssä.  

Tämä on ehkä hienoin ja suurin tekemäni maalaus. On ihmeellistä, kuinka suruni ei näy teoksissani. Työnteko on ollut muutaman viikon ajan raskasta ja jos olisin ennustanut mitä saan aikaiseksi, olisi lopputulos ollut jotakin harmaata ja ankeeta. Vaikka olisi mitä kriisejä voin aina luottaa siihen, että työni saa minusta ulos kauneimman. Minun työni pelastaa minut. Tämä […]

Tein synttärikortin. Tarvitsin akvarellit, paperia, leikkuuterän, liimaa ja kaksi tuntia. Kortin voi laittaa seinälle. Tai pöydälle. Neron suunnittelun ansiosta kortti menee myös kaksinkerroin, niin että voit halutessasi laittaa sen takaisin kirjekuoreen. Minulta voi tilata tällaisia ihania kortteja haluamillaan väreillä ja kuvilla. Tulee kyllä kalliimmaksi kuin tavaratalon kortti!    

Siinä se on (toinen jo kirjekuoressa!), apurahahakemus! Eilen istuin ahdistuneena tietokoneen eteen pelkkä ei saatana, ei tästä tuu mitään– ajatus päässäni. Viimeviikolla tajusin, että kohtahan on taas muutaman apurahahakemuksen deadline. Olen onnistuneesti unohtanut, että niitäkin pitäisi tehdä jos haluaa tulevaisuudessa saada palkkaa. Olisi vaan niin ihanaa maalata ja piirtää päivät pitkät. Mutta ei, aina tulee […]

Vihasin maalaamista. Vihani oli pelkoa. Tuntui, ettei kärsivällisyyteni riittänyt värien sekoitteluun, likaisiin pensseleihin tai tahriintuneisiin lempivaatteisiin (koska en oppinut pitämään maalausvaatteita). Puuvärit siistissä järjestyksessä: paljon helpompaa (synnyin hyvänä piirtäjänä). Sitten minun oli pakko maalata puoli vuotta, koska sain apurahan Shoutdogsille, eikä kangastussit todellakaan liukunut hyvin kankaalla. Maalasin koiran, toisen ja lopulta yli neljäkymmentä. Huomasin, kuinka […]