Tämä hetki: hampaiden harjaus
Luin Raamattuni: Mielekkäästi irti masennuksesta, tietoisen läsnäolon menetelmä. Ostin kirjan jo vuosi sitten (monet suosittelivat!). Olen lukenut sitä hitaasti ja tehnyt kirjan harjoitteita sekä kuunnellut sen mukana tullutta cd:tä ohjattuja meditaatio harjoituksia. Olen aikaisemminkin kirjoittanut meditoinnista ja siitä, kuinka se tuntuu aina auttavan. Kuitenkin unohdin hetkeksi kirjan sekä meditoinnit ja keskityinkin vain liialliseen vatvomiseen ja olin/olen tekemisen mielentilassa. Vatvominen ei ole vienyt mihinkään eikä tule viemäänkään. Olen usein menneissä ja tulevissa ja näin tämä hetki unohtuu ja jää kokematta.
En nyt kerro sen enempää kirjasta. Kirjan luettua voi aloittaa kahdeksan viikon harjoitusohjelman (kognitiivinen masennushoito-ohjelma), jossa pyritään saamaan tietoinen läsnäolo osaksi arkea. Aloitan sen ensi maanantaina kun Jyri lähtee kuudeksi viikoksi Afrikkaan ja on oma rauha. Jo pelkissä omissa sisäisissä ”häiriötekijöissäni” on liiaksi. Sitoutuminen harjoituksiin vaatii minulta paljon kärsivällisyyttä, päättäväisyyttä ja ennenkaikkea lempeyttä itseäni kohtaa. Jo nyt pyrin olemaan tietoinen arkisista rutiineista kuten hampaiden harjaus. Tavoitteena on yksinkertaisesti keskittyä vain hampaiden harjaamiseen alusta loppuun saakka. Kuulostaa helpolta!
Näin hienosti se tänä aamuna meni:
Pesen sähköhammasharjalla. Voisin aloittaa ylärivistä oikealta. Ihanaa keskittyä vain tähän, jo nyt tosi hyvä olo! Menen kaikki hampaat läpi järjestelmällisesti. Sur-rur. Taisin olla vuosi sitten Romaniassa. Olikohan mulla siellä mukana sähköhammasharja? Oli joo, latasin sitä Adinan yläkerrassa. Oli kylmä ja likaista ja rumat vaatteet päällä. Eiku ainiin tää hammaspesu! Jatketaan tästä missä nyt ollaan sursur… Pitäisi varmaan tehdä Kulttuurirahastolle apurahahakemuksesta selvitys. Työskentely sillä loppui jo helmikuussa eikä oikein kehtaa hakea uutta rahotusta jos ei ole selvittänyt vanhaa. Tosi hyvin se projekti meni. Oli paljon lehtijuttuja, kaikki vaatteet myytiin ja tuo Romanian matkakin. Ainiin HAMPAIDEN PESU! Jatketaan ja keskitytään. Siis mua niin ottaa päähän toi kissanhiekka. Kaija sanoi että meillä haisee kissanpissa. En kyllä usko! Mutta kun se leviää lattialle ja näkyy tossa mustalla kaakelilla liian hyvin. Ja ainoo joka täällä sitä lakasee olen minä. Hitto kun ois ihanaa asua yksin: ois vaan omat sotkut huolena. Koirankarvat, hiekka, tuun hulluks! Nyt kyllä keskityn tähän pesuun. Ompas muuten hankalaa! Hitsi, tuli käytyä siellä HAR:n tarhallakin ja nukuin Scarabel kainalossa yön. Mä halusin pelastaa sen ja niin mun pitikin. Mutta se kuoli tulipalossa. Äh en haluu ajatella tätä, ahdistaa tosi paljon! Joka päivä ahdistaa liikaa se, miten eläimiä kohdellaan. Vois ainakin ite jättää nyt lopullisesti ne kananmunat ostamatta. Onneks soijakahvimaito on niin hyvää ettei tarvi ostaa enää maitoo. Ne soijajugurtit on kyllä ihan perseestä! Kyllä ne smoothiessa menee mutta ei ”vaan jugurttina”. HAMPAIDEN HARJAUS PLIIS! KESKITY! Oon jo alarivissä: voitonpuolella! Tosta keskeltä pitää ottaa hyvin kun siihen tulee niin helpolla hammaskiveä. Vähänkö muuten tykkään siitä kun multa poistetaan hammaskiveä. Kaikki aina pelkää hammaslääkärille menoa ja mä vaan toivon, että saisin mennä jo tänään! Mulla ei oo koskaan ollut reikiä. Joskus ala-asteella tehtiin sylkitesti ja mulla oli kolmesta laadusta se paras. Siks mulle ei kai tuu reikiäkään vaikka syön tosi paljon karkkia. No niin, nyt tää sähköhammasharja keskeytti mun ajatuksenkulun kun se tekee sellasen sekunnin tauon merkiks, että oot harjannut tarpeeks kauan.
Illalla uusi yritys!
Kokeile säkin ja kerro mulle miten meni? Mutta älä tuu kertoon jos pystyit keskittymään kokoajan vain harjaamiseen, koska silloin minä masennun vielä lisää ja sinä ilmeisesti valehtelet!