Pelon sekaisia tunteita

Tässä sitä ollaan… Tasan kolme viikkoa eteenpäin ja tämä tyttö istuu junassa matkalla Helsinkiin, punkkaamaan siskolle pariksi yöksi. Viikonloppuna sitten suuntana on Helsinki-Vantaan lentokenttä, sekä määränpäänä Belgia ja Bryssel! Voi apua.

Kaikkihan alkoi helmikuussa, siitä kun eräs opettajani tuli koulun käytävällä vastaan ja heitti ilmoille epämääräisen kysymyksen; ”kiinnostaisiko Sallaa pieni matka ulkomaille?” Nopeasti innostuvana tyyppinä vastasin tietysti nopeasti myöntävästi, ja pian jo istuin kanslistin huoneessa tietämättä yhtään mihin olin ryhtymässä.  Nyt tätä kyseisellä kanslistilla hyppäämistä, paperihommia, matkavakuutusten ja työsoppareiden kanssa värkkäämistä ja muuta on kestänyt kuukauden verran, ja viimein päivämäärät ynnä muut on saatu lyötyä lukkoon niin että enää vain itse reissua odotellessa. (*Helpotuksen huokaus*). Juttuhan on se, että lähden huhtikuussa suorittamaan perhetyön harjoittelua Belgiaan lapsiperheeseen. Aikanahan tuo monen mielestä on suht lyhyt, vain vajaa kuukausi, mutta tällaiselle kotihiirelle ja perhekeskeiselle tyypille tuo kuukausi kuulostaa ikuisuudelta! Vaikka reissaaminen ja uusien paikkojen näkeminen kiinnostaa, tuntuu vähän orvolta lähteä yksin. Varsinkin pelkään hulluna että lentokentällä nousen väärään koneeseen tai myöhästyn siitä.

Oon muutenkin nähnyt jo useamman kerran painajaisia Brysseliin liittyen, millon eksyn metrotunnellissa tai myöhästyn bussista, unohdan pojan jonnekkin tms.. Hommahan on siis se, että 3v. pojan kanssa, kutsukaamme häntä nyt vaikka Aapeliksi (:D), oon suurimmanosan ajasta, noin 8h päivässä. Enkä pelkästään kotona, vaan myös paljon sen ulkopuolella. Tehtäviin kuuluu viedä Aapeli mm. päiväkerhoon, puistoon leikkimään, perhekerhoon… Ja tämä liikkuminen tapahtuu siis pääosin bussilla/metrolla. Saas nähdä mistä tällainen maalaistollo vielä löytää itsensä 😀 Muutenkin pientä ressiä on havaittavissa liittyen vähän kaikkeen..mutta ehkä se tässä lähdön lähetessä vielä helpottaa 🙂

En kuitenkaan lähtis koko reissuun, jossei siihen liittyis myös paljon hyviä ja kiinnostavia puolia. Tämä ns. sijaiskotini sattuu nimittäin sijaitsemaan ihan Brysselin ydinkeskustassa; ostoskadun, ravintoloiden ja muiden palveluiden läheisyydessä. Metrot, bussit ja juna lähtevät aivan vierestä. Lähellä on puisto / metsäaluetta lenkkeilyyn. Turvallista ja kuuleman mukaan myös ns. parempaa aluetta. Että hyvin siis pitäisi olla asiat! Kuitenkin jännityksen ja pelon sekaisin tuntein odottelen tuota reissua. Täytyy vain muistaa hokea itselle päivittäin everything´s gonna be alright..

Tällaista siis luvassa. Aion kyllä päivittää Brysselistä käsin päivittäisiä fiiliksiä ja tunnelmia 🙂 Toivon niiiiin että reissusta tulee ikimuistoinen, vaikka suuriosa ajasta kuluukin sitaateissa töitä tehden..mutta eiköhän sieltä myös aikaa ostoksiin ja pieniin turistireissuihinkin liikene, näin ainakin lupailivat. Cant wait! 🙂

 

 

http://www.youtube.com/watch?v=yTCDVfMz15M

 

http://www.youtube.com/watch?v=LWIbTYLNezQ