Selvästi hyvä päivä!

Aamulla annoin itselleni luvan sulkea puhelimen herätyskellon ja jatkaa unia vielä tunnin verran. Aiemmin mainitsemani pulu siellä taas ikkunan takana häiriköi, tai ainakin siis kovin yritti, mutta jostain syystä sain nukuttua pisimpään koko täälläolo aikana, jopa kymmeneen! Enkä siis herännyt pulun serenadiin, tai Aapelin kiljahduksiin oven takana kuten yleensä. 

Kunnolla herättyä ja noustuani aamupalalle muun perheen seuraksi saan tekstiviestin Anniinalta; hänelle on noussut kuume eikä pysty lähtemään ennalta sovitulle retkellemme Brysselin antiikkimarkkinoille. Jostain syystä viesti ei harmita yhtään. Pikemminkin huokaisen helpotuksesta kun ei tarvitsekaan alkaa ’ehostamaan itseään’ heti aamusta. Aamupäivän datailemme ja hörpimme teetä/kahvia saman pöydän ääressä, ihanan kiireettömästi. Olisipa joka sunnuntai-aamu samanlainen!

Puolen päivän aikoihin jatkuva istuskelu alkaa kyllästyttää ja päätän laittaa viestiä Jaminalle, toiselle aupair-tuttavuudelle. Ehdotan hölkkälenkkiä puistossa, mistä meille on täälläolo aikana kehkeytynyt oikeastaan jo lähes tapa. Jostain syystä hetken päästä löydän itseni kuitenkin istumasta kahvila Paul:ssa ja hörppimästä kuumaa kaakaota. Ja otettiinhan me sitten pienet leivoksen tapaisetkin kaakaoiden seuraksi 🙂 Piristävän päiväkahvittelun jälkeen suuntaan takaisin kotiin, kirjoitan muutamat postikortit VIIMEIN valmiiksi ja käyn heittämässä ne postin laatikkoon. Tehokasta!

Pian onkin päivällisen vuoro. Lounaaksi söimme oikeastaan vain edellisen päivän jäännöksiä, joten jännäilen mitä hyvää on luvassa.. Ja positiivisesti yllätynkin, koska keittiöstä omaan huoneeseen saakka leijailee ihan älyttömän hyvä tuoksu! Intialaista pataa täysjyväriisin ja tulisemman majoneesin kanssa, sekä tuoretta siemenleipää…nam! 

Kaiken mussuttelun ja puputtamisen jälkeen suuntaan hölkkälenkille. Askel nousee oudonkin keveästi ja lähes huomaamatta oonkin pian kiertänyt puiston ympäri kolmesti, tehden sen 7,5km yhteensä. Voittajaolo!! Illalla laitan itselle vielä höyryävän kuuman kylvyn, ja päähän ’vanilla’-säväyttävän hoitoaineen. Iltapalaksi kiiwiä,mysliä ja rahkaa sekä valtava kuppi teetä. Samassa muistankin että oman huoneen työpöydän laatikossa odottelee pari konvehtia jotka jäivät perjantain herkkuähkyltä syömättä…

Perfect day!! 🙂 

 

Suhteet Oma elämä Matkat Höpsöä

Bonjooorno!

HUOMIO! tää juttu on kirjoitettu jo aiemmin,mutta jostain syystä jäänyt luonnoksiin..hups

 

Nyt on kyllä pää niin täynnä ranskaa että osaakohan sitä selvää suomea kirjoittaakaan.. Noh, katsotaan.

Brysselissä ollaan, Belgiassa. Perjantaina saavuin illasta siskolle junalla, eli Kalliossa kukkuessa (syödessä ja serkkua tavatessa) kului pääasiassa perjantai. Huono idea, olis vaan pitänyt tajuta lähteä ajoissa nukkumaan; aamuviideltä ylös ja jumalattoman matkalaukun kanssa raahautuminen bussipysäkille ei ollut ehkä sitä parhainta herkkua väsyneenä. Siihen vielä muutama rasittava juoppo ja baarista vielä kotiinkävelevä hemmo päälle niin voin kertoa että tuli vallan rattoisaa!

No päästiinhän me lentokentälle sitten lopulta (ensin muunmuassa väärällä bussipysäkillä hetken seisoskelun jälkeen) ja onnellisesti löysin myös sitten ihan yksin oikeaan terminaalinkin. Lento meni kivasti, vieressä istui joku vanhempi kreikkalaiselta vaikuttava mies, jonka kanssa meillä olikin hyvin rattoisaa..(hän nukkui suu auki ja minä puolestaan torkahdin niin että käsi oli valunut hänen puolelleen mun nukkuessa..kiva) 

Brysseliin laskeuduttua tuli hetkeks hiukka epätoivoinen olo; kenttä oli älyttömän kokoinen ja nainen, jota pyrin seuraamaan matkalaukuille hukkui hetkessä ihmispaljouteen. Pienen kiertelyn jälkeen löysin viimein matkalaukuille ja pääsin ulostautumaan ahdistavalta kentältä. Perhe olikin jo lähellä vastassa ja päästiin lähtemään kotia kohti. Onnellisesti pääsin perille! 🙂

Tällä hetkellä hoidettavani, poitsu, nukkuu ja ulkona paistaa aurinko täydeltä terältä. Aamulla satoi kun oltiin pojan kanssa ulkoilemassa, just tätä meidän tuuria! 😀 jospa sitä lähtis pojan herättyä uudelleen riemukaaren luo leikkimään..

 

 

Suhteet Oma elämä Matkat Ajattelin tänään