Meidän ei tarvitse olla vahvoja

”Olet vahva ihminen” on ehkä pahinta, mitä toiselle henkilölle voi sanoa, kun ajat ovat vaikeita. Vahva on sana, joka saa ihmiset työntämään itsensä äärirajoille asti, koska elämme uskossa, että ”vahva” on hyvä juttu. Ei se ole. 

 

Oma pieni maailmani murskaantui täydellisesti puoli vuotta sitten, kun kävin läpi todella brutaalin eron. Silloin, ja joka kerta sen jälkeen kun olen yrittänyt sanoa ihmisille, että voin huonosti, minulle on sanottu, että onneksi olet vahva nainen, selviät kyllä.

 

En syytä tästä ketään, en koe, että minut on hylätty tai minusta ei välitetä. Olen aina, kun jotain pahaa elämässäni on tapahtunut, saanut todella paljon tukea äidiltäni ja ystäviltäni, ja siitä olen todella kiitollinen ja iloinen. Ymmärrän, että sillä ”vahva”-lauseella tarkoitetaan pelkkää hyvää. Sitäpaitsi sanon useasti itsekin ihmisille, että olen onnekas, kun olen niin vahva selviytyjä. 

 

Tämä vahvuusjuttu seuraa minua kaikkialla ja joka tilanteessa, ei vain parisuhdekriisien yllättäessä. Olen aina saanut kuulla, että olen vahva, ahkera, selviytyjä, ja mitä näitä nyt on. Se on hienoa, että ihmiset näkevät minussa tällaisia puolia. Mutta samalla se on jumalattoman raskasta. 

 

Koska joskus se munkin vahvuus katoaa. Ja se on ihan okei, kukaan ei jaksa aina olla vahva. 

 

Tässä yhteiskunnassa puhutaan liikaa selviytymisestä, ihan kuin se olisi hyvä asia. Aito, oikea, selviytyminen tietenkin on. Mutta uskon vahvasti, että suuri osa näistä vahvoista selviytyjistä ovat todella loppuun palaneita. Että heidän sisällään tikittää pommi, joka voi räjähtää ihan milloin vain. Harva ihminen oikeasti jaksaa kaikkia paineita, mitä työt, opinnot, ihmissuhteet ja elämä tuo eteen. Ei me olla mitään robotteja. 

 

En halua enää kuulla, että olen vahva. Sen sijaan haluan, että minulle kerrotaan, että nyt et voi oikein hyvin, nyt olet vähän väsynyt, nyt se taakka on liian suuri yksin kannettavaksi. Ja se on ihan okei. Haluan, että kaikki tietävät, että on okei olla heikko! 

 

Tämä ”Olet vahva”-konsepti on se, joka saa ihmiset burnoutin partaalle, joka aiheuttaa sen, että tunteistaan ei uskalla puhua avoimesti, joka murskaa ihmisiä päivittäin, joka saa meidät kantamaan liian vaikeita asioita sisällämme. Vahvuus ei ole asia, mihin meidän pitäisi pyrkiä. 

 

En halua enää elää tässä feikissä vahvuuskuplassa. En halua asettaa itselleni, tai muille ihmisille tällaisia paineita. En halua enää ikinä sanoa kenellekään, että hän on vahva, ja samalla aiheuttaa sen, että hän ei ehkä uskalla pyytää tukea kun sitä tarvitsee. En halua enää huudella muille, että olen vahva nainen, kun oikeasti haluaisin itkeä jonkun sylissä.  

 

Vahvuus on se pahin v:llä alkava kirosana. Ei enää käytetä sitä.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *