Olin pitkään kirjoittamatta. En halunnut avautua elämästäni, enkä uskonut, että mikään vajaampi ketään kiinnostaisi. Halusin olla vapaa jäljistä verkossa, painanteista internetin uomissa. En halunnut kertoa niin paljon, etten saisi sanojani enää takaisin. Blogin hiljaisuuden aikana tapahtui paljon. Oli surua, oli onnea. Oli epävarmuutta, oli loppuja ja oli uusia alkuja. Tänään on elämäni ensimmäinen vakituinen työpaikka. On elämäni turvallisin vakituinen parisuhde.

Nyt, kun aikaa on kulunut ja sanani ovat jälleen omiani, uskallan aloittaa uudestaan. Niin paljon en kuitenkaan uskalla, että aloittaisin blogin henkilökohtaisesta elämästäni. Siksi jatkossa kirjoitan kirjoista, elokuvista, musiikista, kulttuurista. Kenties myös ravinnosta ja hyvästä olosta. Tästä kaikesta.