Sunnuntaikatsaus: millainen oli meidän viikko?

Heippa! Tällä viikolla on taas saatu nauttia ihanasta auringosta ja ulkoilusta. Että se on kivaa! Saan kyllä niin paljon enemmän energiaa pitkästä vaunulenkistä, kun pienistä päikkäreistä. Ja hei, voitteko uskoa, että huomenna alkaa kesäkuu? Nyt on oikeasti kesä.

Viikon paras: Parasta oli eilinen kesäpäivä perheen kanssa, josta kirjoittelin eilen tänne. Toiseksi, oon iloinen että sain päivitettyä blogia enemmän kun olin suunnitellut 😉 Se ei varmaankaan tuu tapahtumaan usein. Niin ja tietysti Noelin 4kk synttärit oli viikon highlight!

Viikon huonoin: vaunu- ja autoraivarit. Ollaan vaunulenkkeilty joka päivä melkein Noelin syntymästä asti, eikä ennen tätä viikkoa ole ollut juuri mitään ongelmia. Nyt oon palannut kotiin muutaman kerran vauva sylissä ja tyhjiä vaunuja kärräten, tai oikeastaan mahalla pökkien, kun alkaa poika oleen jo aika painava. Mikä ärsyttävintä – toisella kertaa olin monen kilometrin päässä kotoa. Olin fyysisesti ja henkisesti aivan rikki (ja hiestä märkä), kun päästiin perille. Tästä oppineena oon sen jälkeen pitänyt kantoreppua aina mukana kun vaunuillaan. Vaunulenkit antaa mulle niin paljon ja on todella tärkeitä. Ahdistaa, jos vaunuissa ei enää viihdytä ja joudutaan niistä luopumaan. Toivon todella, että nää vaunuraivarit jäisi muutamiin kertoihin. Lisäksi autossa on tullut nyt muutamat kilarit, jopa viiden minuutin matkalla Prismaan. Kaikki vinkit näiden raivareiden ehkäisyyn otetaan vastaan!

Noelin paras: Että hän on ollut oma iloinen itsensä koko viikon (öitä lukuun ottamatta). Luulen myös, että tänä aamuna taisi löytyä omat varpaat?

Viikon unet: Hulinaviikoista ollaan menty parempaan suuntaan, mutta en vieläkään sanoisi että yöt menevät hyvin. Hyväksi lasken vasta sen, kun Noel nukkuu 12h yhteen putkeen 😉 Ei vaan. Me ollaan nyt lähes joka aamu herätty viiden molemmin puolin, mikä on vähän turhan aikaisin. Syöttöjä on yöllä kaksi ja muita heräämisiä jokunen (sata). Muutaminen unikonsulttien Instagrameista bongasin, että huoneen tulisi olla ihan pimeä, jotta vältyttäisiin aikaisilta aamuilta. Paremmat pimennysverhot on nyt tilattu ja niitä odotellessa teippasin jätesäkit makuuhuoneen ikkunaan haha 😀 Onneksi on sälekaihtimet, niin naapurit eivät ihmettele mitä täällä puuhataan.

Viikon pohdinta: Jos rintamaito muuttuu kesällä (tai kuumalla) vetisemmäksi, eikö korvikkeestakin pitäisi olla ”helle- tai kesäversio”, joka olisi hieman vetisempää?

Viikon outfit: Tämä voisi yhtä hyvin olla viikon fb-kirpparilöydöt. Tällä viikolla lemppari on ollut Mini Rodinin haalari ja Niken tossut. Niin cool!

Nyt hyppään suihkun kautta sänkyyn ja varaudun pahimpaan eli valvomaan koko yön. Viime yönä nimittäin näin kävi. Menen joka ilta nukkumaan sillä asenteella, että yöstä tulee rankka. Ei voi muuta kun positiivisesti yllättyä tai sitten todeta ”I told you so”, haha!

perhe vanhemmuus lapset lasten-tyyli

Täydellinen kesäpäivä ja britakakkua

Oon niin onnellinen! Tää päivä on ollut täydellinen. Startattiin aamulla auto kohti Hämeenlinnaa tarkoituksena viettää päivä mun perheen kanssa, grillata ja nauttia auringosta. Mun veli ei oo nähnyt Noelia moneen kuukauteen, eikä mummukaan (mun äiti) hetkeen, mikä on ollut tosi harmi, koska tuntuu, että nämä ensimmäiset kuukaudet on pelkkää kasvua ja kehitystä joka päivä. Niin ja eilen Noel täytti 4kk!! En voi uskoa, että oon ollut pienen täydellisen pojan äiti jo neljä kuukautta. Toisaalta tuntuu, että olisin ollut sitä aina.

No, mutta takaisin tähän päivään. Olin unelmoinut kesäherkuista (lue: britakakusta) jo monta viikkoa ja päätin leipoa sen täksi päiväksi. Ja oli muuten juuri niin hyvää, kun olin ajatellutkin. Perinteisten grilliherkkujen lisäksi oli savustettua kalaa, mikä sopii tällaisen 95% vegaanin ruokavalioon silloin tällöin 😉

Istuttiin koko päivä ulkona ja mulla oli Noelille mukana rattaat. Kokeiltiin ensimmäistä kertaa ratasosaa, koska viime aikoina on ollut haasteita viihtyä vaunukopassa. Tiedän, että ratasosaa ei suositella alle 6kk (tai ennen kuin oppii istumaan), mutta pidettiin se koko ajan lähes makuuasennossa (enemmän makuuasennossa kuin sitteri) – ja se oli hitti! Noel seurusteli meidän kanssa pitkän aikaa ja viihtyi todella hyvin, kun sai seurata ja tarkkailla muita. Vaunulenkeillä käytetään tietenkin vielä vaunukoppaa, mutta hengailuun ratasosa oli just hyvä. En usko, että siitä mitään haittaa voi olla? Täytyy ottaa asia puheeksi seuraavassa neuvolassa.

Autolla liikkuminenkin on ollut haasteellista viimeisen viikon aikana. Hereillä autossa on tietenkin tylsää, kun ei voi tehdä mitään. Hankittiin niskatukeen iso peili, josta kuljettajan paikalta näkee vauvan ja vauva pystyy sitä kautta katselemaan jotain muutakin kuin takapenkkiä. Lisäksi nyt pidemmällä matkalla (reilu tunti Hämeenlinnaan) rakensin leluista kunnon viihdekeskuksen, mistä saattoi olla vähän apua. Menomatka meni tosi hyvin, kun ajettiin juuri aamupäikkäreiden aikaan, mutta iltapäiväpäikkärit ovat usein paljon lyhyemmät ja silloin tuli myös aikamoinen huuto ihan loppumatkasta. Ei auttanu muu kuin mun hypätä takapenkille viihdyttämään meidän pientä matkustajaa. Matka meni kuitenkin tosi hyvin ja päästiin perille, kyyneleet silmissä.

Mummu oli kaivanut kaapistaan Noelille ”uuden” lelun – pupu suoraan vuoden -91 tai -95 äitiyspakkauksesta haha! Pupu on ikäisekseen hyvin säilynyt ja kelpasi mainiosti 2020-luvun vauvalle 😉

Nyt Noel on nukkumassa ja ajattelin hetken hengähtää. Ihanaa viikonloppua!

perhe vanhemmuus lapset