Söpön määritelmä

Oon raiskannut sanan ”söpö” arjessani. Käytän söpöä ainakin kymmeniä kertoja päivässä, ja usein vähän hölmöissäkin yhteyksissä. Söpön voisi usein korvata esimerkiksi sanoilla kiva, hassu, kiltti, ystävällinen, keskittynyt, innostunut, inspiroitunut, iloinen, rakastunut, onnellinen…

Aloin miettimään sanaa eilen illalla, kun meillä oli puhetta söpöistä ihmisistä ystäväni kanssa. Teinpä samalla söpölle oman määritelmäni: Söpöys on sitä, kun jonkun ihmisen kiva käytös tekee siitä miellyttävän näköisen. Kivat ihmiset ovat aina sata kertaa kauniimpia. Määritelmää voisi hieman laajentaa, mutta ydin on siinä, että ennen kaikkea söpöys kumpuaa sisältä, ainakin kun on puhe ihmisistä. Koirat, siilit, vauvat, pienet muffinssit, villasukat ja joulutontut ovat sitten asia erikseen, vaikka näköjään mulla liittyy näihinkin kaikkiin jokin positiivinen mielleyhtymä.

Nään paljon söpöyttä ympärilläni, eli toisin sanoen kauneutta, rakkautta ja välittämistä. Naurua, iloa ja inspiroitumista. Hyvää energiaa, mikä pitää elämän mielekkäänä ja mielialan korkealla. Ja näitä asioita on aina ja paljon meidän kaikkien ympärillä, havainnointi on toisinaan helpompaa ja toisinaan hieman haasteellisempaa. Mutta silloin kuin se on helppoa, myöskin elämä on helppoa. Tai vähintäänkin söpöä.