Do with love

Viime päivinä oon ollu vielä tavallista syvällisemmällä tuulella. Oon miettinyt paljon omaa käyttäytymistäni, motiivejani sekä myös muiden ihmisten käyttäytymistä ja motiiveja. Oon hokenut itelleni useita elämän perusviisauksia. Oon myös pyrkinyt aktiivisempaan läsnäoloon. Miettinyt, että kuinka siistiä se on, että on tajunnut, että jokaisessa hetkessä kaikki on oikeesti ihan hyvin. Kun pysähtyy, hengittää kerran syvään, ja kysyy iteltään, että onko kaikki just nyt ok. Vastaus on joka kerta on. Joka ikinen hetki. Jos miettii yhtään pidemmälle tai menneeseen, niin syntyy usein ajatukset puutteista, vioista ja epäonnistumisista.

Otetaan esimerkki. Ajatellaan vaikka, että olen mielestäni lihonnut. Jos pysähdyn ja mietin juuri tässä hetkessä, että onko sillä juuri tällä hetkellä yhtään mitään väliä, vastaus on aina ei. Mulla on yhtälaiset mahdollisuudet siitä huolimatta elää just tämä hetki täysillä ja onnellisena kuin mitä vaikka viisi kiloa laihempana. Mikään eikä kukaan vie sitä mahdollisuutta multa pois.

Kuten moneen kertaan todettu ja sanottu, kaikki mitä meillä on, on vain ja ainoastaan kullakin hetkellä läsnäoleva nyt. Aika on nyt. Kaikki on nyt. Ja mulla itsellä on mieletön vaikutusvalta siihen, kuinka haluan minkäkin hetken viettää.

Oon myös miettinyt siitä, miten haluan suhtautua asioihin ympärilläni. Tähän on vain yksi vastaus. Rakkaudella. Päätee kaikkiin ja kaikkeen. Oon opetellut tätä asennoitumista aktiivisesti jo muutama vuotta ja opettelu jatkuu edelleen. Yksi tän viikon hokemista onkin ollut: ”Kohtele muita, niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan.” Oon miettinyt, että miten haluan, että mua kohdellaan ja että kohtelenko toisia todella niin.

Tässä postauksessa ei ollut taas päätä eikä häntää, mutta tätä mulle kuuluu just nyt. Kivaa viikonloppua. <3