Kevät on täällä

Tiedossa todella sekainen postaus, mutta teki mieli tulla kirjoittamaan, koska ylimääräistä aikaa ja sunnuntai. 🙂

Mitä kuuluu? Mulle kuuluu ihan hassunhauskaa. Mä oon opetellut uusia Les Mills -ohjelmia ja oon ihan hurjan innoissani ensi viikon lanseerauksista, varsinkin uudesta BodyAttackista! Pitäis keskittyä enemmän kouluun, mutta en malta. Lisäksi oon epätoivosesti yrittänyt jatkaa mun haba- ja selkätreenejä, mutta myönnettäköön, että ne on vähän väistyneet ton pomppimisen tieltä. x)

IMG_3052.jpg

IMG_3058.jpg

Ollut ihania kevätpäiviä tällä viikolla. Aurinko on niin ihmeellinen asia aina pitkän talven jälkeen ja ite oon kansa fiilistelly jatkuvasti lisääntyvää valon määrää ja kevään saapumista. Kevät on mun ehdoton lempparivuodenaika. Kevätaurinko tuntuu vaan niin hyvältä ja heräävä luonto jaksaa ihmetyttää joka vuosi. Ei kauaakaan, niin kevätkukat tulee esiin!<3

Mun lempijuttuja viime aikoina:

  • Cappuccino mantelimaidolla
  • Mulperit & parapähkinät
  • Inkamarjat
  • Hassut suklaat, kuten Goodion uusi Harmony-suklaa, nammmm!
  • Treenaaminen! Pitkästä aikaa on ollut oikeasti pidempään jatkunut kausi, kun treenaaminen on tuntunut vain ja ainoastaan hyvältä. <3
  • Pavut, erityisesti voipavut, herkkuuu! 😀
  • Kesäkurpitsat, näitä menee kans helposti kurpitsa päivässä!
  • S’mores questbar, en aluks tykänny tästä, mut nyt oon koukuttunu (apina, joka ei näe -emoji)

Okei mun lempparijutut on näköjään kaikki ruokia. 😀 On mua ilahduttanut myöskin:

  • Kevätaurinko
  • Uudet talvikengät, vihdoin ei nilkat palele
  • Mun ihanat ystävät! Oikeesti oon fiilistelly mun kavereita tosi paljon viime aikoina! Kiitos te kaikki <3!
  • SYKE! Oon kattonut 1. ja 2. tuotantokauden jaksoja nyt Areenasta, ja pikkasenko odotan uutta kautta! Ja jos jollain on jäänyt tän ohjelman katsominen väliin ja tykkää ylipäätän katsoa sarjoja, niin iso lämmin suositus. Paras kotimainen sarja ikinä, sanon mie. 😉 Ja täällä puhuu henkilö, joka ei lähes ikinä kato mitään sarjoja/leffoja useaan kertaan, koska yleensä kerta riittää. 😀

Joka päivä pyrin yhä enemmän kulkemaan omaa tietäni ja seisomaan tekojeni/sanojeni takana, tää on ollut kans asia joka on pyörinyt nyt tosi paljon mun päässä, vaikka oonkin miettinyt näitä juttuja jo vuosikaudet. Elänkö sitä elämää, mitä haluan elää? Mitä voin tehdä oman onnellisuuteni eteen? Miten pääsen eteenpäin tavoitteissani? Mitä ylipäätään tavoittelen?

IMG_3043.jpg

Viime aikoina oon tavoitellut mm. aitoa läsnäoloa, ehdotonta hyväksyntää itseäni ja muita kohtaan, kehittymistä ihan kaikilla elämän osa-alueilla.

Mitä teidän elämässä tapahtuu, onko kaikki hyvin, kaipaatteko muutosta, vai kiinnostaako nyt just enemmän vain, että mitä syödä lounaaksi ja mitä katsoa tänään televisiosta? 🙂 Niin tai näin, kaunista kevään alkua! <3

Hyvinvointi Liikunta Ajattelin tänään

Hermoilusta ja keskeneräisyydestä

Mä oon armoton hermoheikki. Ja viime aikoina musta tuntuu, että se on ”pilaa” mun elämän. Ja että jännittäminen ei helpota koskaan.

Oon aina hermoillut esiintymistä ja yleisesti esillä olemista. Punastelen, tärisen, sekoilen sanoissani.

Mua jännittää jumppien ohjaaminen. Mua jännittää työhaastattelut. Mua jännittää uudet paikat ja uudet ihmiset. Mua jännittää myös vanhoissa tutuissa paikoissa liikkuminen, koska mut saatetaan tunnistaa. Ja ne tietää, et oon arka ja ujo ja jännittäjä.

Oon ollut nyt tämän vuoden puolella kolmella eri salilla pitämässä näytetunnin. Jumppien ohjaaminen on kuitenkin asia, joka on mulle todellatodella merkittävä, jota jännitän todellatodella paljon ja jossa haluaisin olla todellatodella hyvä. Yleisesti ottaen nää näytöt on mennyt kyllä todella hyvin, mutta silti oon ollut tosi pettynyt itteeni. Miks olin niin jännittynyt? Miksen ollut reippaampi? Miksi sekoilin ja hermoilin? Mitä mä oikein ajattelin, kun tein sitä/tätä/tota? Miksi mun pitää olla vielä niin kesken tän koko ohjausjutun suhteen?

IMG_2988.jpg

Oon ensi sunnuntaina menossa pitämään ensimmäinsen tunnin uudelle salille ja sekin jännittää niin perkeleesti. Aina, kun menee uuteen paikkaan niin on kuitenkin asiakkaiden arvosteltavana (ja vanhoissa paikoissa ihan yhtälailla, mut siellä asiakkaat sentään tuntee mut, ja ehkä tietää et oon ihan kiva tyyppi, ja mähän oon ihan kiva tyyppi). Tulee verratuks muihin ohjaajiin ja asiakkaat miettii, et mikä tyyppi tää on ja miksi se on täällä. Tietynlaisia näytön paikkoja nekin, vaikka oiskin saanut jo salin ryhmäliikuntavastaavan vakuutettua.

Oon saanut myös palautetta paljon ohjaamisesta tän alkuvuoden aikana. Palautteen saaminen on ollut kyl tosi hyvä juttu, koska se vie aina eteenpäin. On tullut paljon kannustavaa palautetta, mutta myös paljon kehitysehdotuksia. Ensinnäkin aion treenata enemmän vielä selkälihaksia, koska mun pitää saada mun ryhti kuntoon. Myös attackissa oon valmis puskemaan vielä kovemmin, kasvattamaan kuntoa ja suorituskykyä, jotta pystyn tekemään liikkeet entistä isommin, ja sitä kautta olemaan parempi roolimalli myös asiakkaille. Stepissä kiinnitän vielä lisää huomiota ohjeiden selkeyteen ja ennakointiin. Treeniä, treeniä, treeniä.

IMG_2983.jpg

Ja luultavasti jatkan itseni piinaamista jännittävissä tilanteissa. Ehkä tää tästä.

Suhteet Oma elämä Ajattelin tänään