Sanni S.

27.2.2016 sanniss

Tuntuu hyvältä

Aurinko paistaa. Valo tuntuu hyvältä. Tällä viikolla on tullut tosi paljon lunta, joten valkoinen maisema todella häikäisee. Kevättä kohti. Valo tuntuu hyvältä.

Viime aikoina oon tuntenut tosi pakottavaa tarvetta olla rehellinen itelleni ja aito myös muille ihmisille. Oon avautunut ensiksi täällä blogissa (pienemmälle yleisölle) yksinäisyydestä ja mitä fiiliksiä se mussa herättää, ja sitten myöhemmin Instagrammissa (hieman isommalle yleisölle) mun epävarmuuksista mun oman kropan suhteen. Oon halunnu julistaa itelleni ja koko maailmalle et perkele, tämmönen mä oon, saa luvan kelvata.

Tää viikko on ollut tosi stressaava koulun suhteen. Olin onnistunut jättämään kaikki hommat ihan viime tippaan ja tälläkin hetkellä mun pitäis viimestellä vielä mun enkun tiivistelmää. En kuitenkaan ois maanantaina uskonu, et oisin selvinny tästä viikosta näinkin hyvin. Sekin tuntuu hyvältä. Koulu tuntuu tällä hetkellä kaikesta stressista ja turhatumisesta huolimatta hyvältä.

Jyväskyläkin tuntuu edelleen hyvältä. Just tällä hetkellä tunnen kuuluvani tänne. Tuntuu hyvältä liikkua yliopistolla, Kauppakadulla ja Kuntomaailmalla, kun joka puolella on tuttuja hymyileviä kasvoja. 🙂

Mul on myös ollu tarve kyseenalaistaa taas mun omia ajattelumalleja, mitkä liittyy syömiseen ja ruokailuun. Mä oon tällä viikolla, normaaleista syömistavoistani poiketen, syönyt yhden karjalanpiirakan, yhden palan leipää, yhden skyrin, yhden proteiinijogurtin ja pikkasen nachoja ja salsadippiä. Oon syönyt tosi paljon kasvisruokaa, melko paljon hiilareita ja herkutellut joka päivä vähän, lähinnä (raaka)suklaalla (tosin taidan herkutella ympäri vuoden joka päivä vähän :D). Oon koittanut (viimeiset viisi vuotta) pikkuhiljaa päästä kaikista syömismöröistä eroon. Ajatella et karjalanpiirakat, rahka, jogurtti tai nachot ei tee pahaa, vaan ne voi olla vaan täydentävä osa mun tasapainoista ja monipuolista ruokavaliota. Voi kuulostaa jollekin ihan älyttömältä, mut mulle on oikeesti tosi iso juttu, jos pystyn olemaan ahdistumatta gluteenin/maidon/sokerin syömisestä.

Helmikuu meni aikalailla jumpatessa. Motivaatiota on riittänyt, ohjaukset on sujunut tosi kivasti ja jumppaaminen on edelleen parasta maailmassa <3! Oon kuitenkin koittanut nyt himmailla ja antaa kropan myös lepäillä ja palautua. Viimeiset pari viikkoa virta on alkanut loppua tunneilla kesken, jalat ei toimi ihan täysillä, pohkeet on ollut tosi hapoilla, vasempaan etureiteen pistää juostessa/ponnistaessa/kyykätessä, ei tuu kunnolla hiki, eikä hengästy kunnolla. Tällä viikolla menetin parina yönä yöunet koulustressin takia ja senkin takia tuntuu, että kroppa on käynyt vähän ylikierroksilla. Treenaaminen on kuitenkin parasta silloin, kun treeni kulkee, joten välilllä pitää koittaa malttaa myös levätä.

Tätä mulle kuuluu nyt, lauantaina 27.2.2016. Enimmäkseen tuntuu hyvältä. Pian on maaliskuu ja maaliskuu meinaa, että on kevät! Wau, ihanaa. Toivottavasti teillä on kaikki hyvin <3!

Hyvinvointi Mieli Ajattelin tänään

24.1.2016 sanniss

Vuoden 2016 tähän mennessä paras päivä

Eilen oli ihana päivä. 🙂 Oli mahtavaa huomata, kuinka paljon mulla onkin ympärilläni ihmisiä jo täällä Jyväskylässäkin. Juoksin koko päivän paikasta toiseen ja näin monenmontaa ihanaa ihmistä, mm. ohjaajakollegoitani, kivoja asiakkaita, mummoani, pikkuserkkuani ja koulukavereitani.

Eiliseen mahtui loistava treeni, hyvää ruokaa ja tasapainoista syömistä. Oon nyt ollut tosi innoissani combatista ja haaveillut kovasti meneväni itsekin BODYCOMBAT-peruskoulutukseen. Myös syömiseen oon kiinnittänyt hieman enemmän huomiota viime aikoina. Oon kyllästynyt jatkuviin mahakipuihin sekä tyytymättömyyteen omaan kroppaan. Oon pyrkinyt etsimään itselleni sopivampaa ruokavaliota, jonka noudattamisesta tulisi vain ja ainoastaan hyvä olo. Vaikka syönkin terveellisesti, niin moni asia mättää vielä. En koe tänhetkisen ruokavalion olevan parasta keholleni ja tää kroppa ansaitsee vain parasta. <3 Oon myös alkanut venyttelemään ja rullailemaan enemmän ja otan kehonhuollosta ehdottomasti haasteen tälle vuodelle. Mulla on lihakset ja lihaskalvot oikeasti äärimmäisen jumissa ja rullailun jälkeen on todella hyvä olo, kun tuntuu, että veri/nesteet/mitä-vain on lähtenyt taas liikkeelle kropassa.

Eilen oli muutenkin jotenkin tosi tasapainoinen olo ja oonkin viime aikoina miettinyt paljon tasapainoa. Tällä viikolla, kun oon tuntenut tuskan ja ahdistuksen tunteita, oon hokenut itelleni, että kaikki ovat vastuussa vain omasta onnestaan. Tätä oon hokenut silloin, kun oon kokenut, että jonkun toisen käytös saa mut tuntemaan oloni epämukavaks tai silloin kun oon ahdistunut kasautuvista koulupaineista tai stressannut kesätyöhakemusten kirjoittamista.

Ja ratkaisu on aina mun omissa käsissäni. En halua antaa muiden käytösten vaikuttaa mun mielenrauhaan. Päätän itse suhtautumiseni jokaiseen kohtaamiseen ja kanssakäymiseen. Oon myöskin itse se henkilö, jonka tulee ne koulujutut tehdä. Oon se henkilö, joka päättää kuinka niihin suhtautua ja kuinka paljon käyttää aikaa ahdistumiseen ja kuinka paljon itse tekemiseen. Oon itse se henkilö, joka haluaa saada kivan kesätyöpaikan ja joka uskoo 110% sellaisen ansaitsevansa.

Lohduttava ajatus, että itse voin laittaa asioita tapahtumaan. Mulla on mahdollisuus antaa kaikkeni ja silloin mahdollisesti saada yhtä paljon myös takaisin. Ensiksi pitää vaan laittaa itsensä likoon näiden asioiden eteen. Pyydä, niin saat.

Suhteet Oma elämä Liikunta Mieli