Olenko oikealla alalla?

Olenko sittenkin oppinut jotain? Vai oppinut tykkäämään opiskelemastani alasta? Vai onko se vain paniikkia?

Kun hain 2010 Joensuuhun opiskelemaan teollista muotoilua, mulla ei ollut mitään käryä alan hommista, tai no ylipäätänsä koko teollisesta muotoilusta. Minulla ei ollut hajuakaan, mitä kaikkea pääsisin tekemään koulun saralla.

Ensimmäinen vuosi meni ihan mukavasti, mutta en tuntenut sen kummempaa paloa alaa kohtaan. Kesällä suunniteltiin ja toteutettiin opiskelukaverin kanssa Ilosaarirockin Rento-lavan somistus. Päätin kuitenkin jatkaa opintoja, koska eihän opiskelu hullummalta kuitenkaan tuntunut. Toisena vuotena sain ideasta jo ehkä vähän kiinnikin, mutta päätin silti hakea vielä kolmannen (ja viimeisen) kerran opiskelemaan luokanopettajaksi. Kahtena edellisenä kertana olin jäänyt varasijoille, joten ajattelin koittaa vielä kerran. OKL:n ovet ei auennut tälläkään kertaa. Olin samaan aikaan hakenut myös siirtoa Turun AMK:n muotoilun koulutusohjelmaan. Sain kuin sainkin siirron ja jatkoin opintojani Turussa. Tuntui, että opin puolessa vuodessa enemmän kuin olin kahdessa vuodessa oppinut Joensuussa. Jes! Eli siirto oli hyvä juttu.

Keväällä tungin itseni työharjoitteluun mainostoimistoon. Näinpähän taas hieman lisää, mitä voisin tulevaisuudessa mahdollisesti tehdä. Ja nyt olen harjoittelussa pienessä, kahden hengen yrityksessä, BEdesignissa. Pääsen tässä harjoittelussa tekemään aika erilaisia juttuja, kuin mainostoimistossa, mikä on aivan loistavaa! Ensi kuussa jatkuu 4. ja toivon mukaan viimeinen opiskeluvuosi. Luvassa siis opinnäytetyön tekoa (mistä aihe? minkälainen aihe?), rästikurssien paniikkisuorituksia, työharjoittelua ja viimeisiä kurssien hyväksilukuja Joensuun vuosiltani muiden kurssien suorittamisen ohessa. APUA! Vaikka kuinka yritän uskotella, että tulen pärjäämään ja tämän on se mun juttu, en ole siitä todellakaan varma. Pelottaa. Olenko tarpeeksi hyvä työmarkkinoille? Olenko huonompi kuin muut? Mitä jos en työllistykään valmistumisen jälkeen?

Olenko yksin näiden ajatusteni kanssa?

Kommentit (2)
  1. kuules samanlaista ahdistusta mulla 😀 ! työllistyminen ehkä isoin huoli… varsinkaan, kun heti ekoina vuosina ei huvittaisi pistää omaa yritystä pystyyn! en mä oikein tiiä mitä muutakaan haluisin tehdä… tai no olisin tuolla helsingin suunnassa vaikka ja mitä, mutta en halua sinne ( ainakaan ennen valmistumista!) >:(

    1. Samma här! Just se kun en tiedä, mitä muutakaan haluaisin. Ja siis alana tää kiinnostaa, kun mahiksia on paljon. Mut tosiaan oma yritys ei ainakaan ihan heti huntsittais, enkä hirveästi hinkuis Turusta pois, ja pääkaupunkiseutukeskeisyys on vähän nou nou.. Ehkä me yhdessä tarvotaan tästä läpi 😉

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *