Brasilia mielessäin

 

STP60038-001.JPG

Brasilia on pyörinyt lähiaikoina paljon mielessä. Ja tulee varmasti seuraavan kuukaudenkin pyörimään. En ole aikaisemmin ollut jalkapallon MM-kisoista oikein mitään mieltä, mutta nyt kun isäntämaana on ”toinen kotimaani”, olen kiinnostunut kisoista ihan uudella tarmolla. Kaukokaipuu on tällä hetkellä ihan mieletön ja sydän halajaa Brasiliaan kovempaa kuin pitkään aikaan. Tiedän, ettei siellä nyt olisi edes kovin hyvä olla, kun turismi ja rikollisuus ovat huipussaan, mutta silti. Kisat aiheuttavat kieltämättä hieman ristiriitaisia tunteita sisälläni. Samalla riemuitsen siitä, että brasilialaiset ovat saaneet kauan toivomansa MM-kisat isännöitäväkseen, mutta samalla kisajärjestelyt ovat aiheuttaneet melkoista riistoa ja kaaosta maan sisällä. Kerrostaloja on raivattu paikoitusalueiden tieltä, slummeja eristetty entisestään ja miljoonia, ellei miljardeja euroja käytetty areenoihin. Rahat olisi ehkä voitu käyttää myös oman maan kansalaisiin. Tosin tuohan kisat Brasilialle myös paljon (toivottavasti) positiivista näkyvyyttä, turismista rahaa maan sisälle ja ainakin hetkellisiä parannuksia maan tilanteeseen.

Ajattelin läjäyttää eetteriin kuvapläjäyksen ja avata kuvin, minne nyt kaipaan. Kuvat on otettu Rio de Janeirosta ja Salvadorista. Salvador oli kotikaupunkini ja on Rion ohella yksi pelikaupungeista nyt kisojen ajan. Yksi kisojen posiitivisista lieveilmiöistä tapahtuikin juuri Salvadorissa. Siellä otettiin tänään vihdoin ja viimein käyttöön metro, jota on rakennettu kuin Iisakin kirkkoa, 14 vuotta! Itse presidentti Dilma saapui paikalle metron avajaisia juhlistamaan. Toivottavasti kisoista koituu muutakin positiivista Brasilialle, mm. se maailman mestaruus 😉

STP60003-001.JPG

STP60004-001.JPG

STP60021-001.JPG

STP60047-001.JPG

STP60097-001.JPG

On varmasti sanomattakin selvää, mitä joukkuetta minä kannatan. Mikä on sinun joukkueesi? Herättääkö kisat sinussa tunteita? Puolesta? Vastaan?

Suhteet Oma elämä Mieli Ajattelin tänään

Nuori muotoilija tienristeyksessä

Onnea kaikille vastavalmistuneille!

Viime viikot ovat olleet hektisiä ja tapahtumarikkaita. Suurin osa hektisyydestä on johtunut opintojeni viime metreistä ja viime hetken säädöistä. Kaikki kiire ja huseeraus kulminoitui viime keskiviikkoon, kun minusta tuli ihan virallisesti muotoilija. Olen nyt oikeutettu käyttämään itsestäni nimikettä muotoilija (AMK). Fiilis on samaan aikaan törkeän hyvä, mutta samaan aikaan myös jännittää ja ahdistaa. Työllisyystilanne on Suomessa vähän joka alalla hankala tällä hetkellä ja jalkaa on hankalahkoa saada oven rakoon. Opiskeluaikaiset harkkapaikkani eivät valitettavasti ole tällä hetkellä minulle mahdollisia työpaikkoja yritysten taloudellisista syistä. Tällä hetkellä päivät kuluvatkin hyvin pitkälti työnhaun parissa. Yritän pitää silmät ja mielen avoimena, jotta jostakin suunnasta tärppäisi. Ensimmäisen oikean oman alan työpaikan natsaaminen taitaa olla se kaikista haastavin jobi. Tahtoa ja yritystä onneksi löytyy, ja uskon, että tekevälle ja yrittävälle löytyy loppujen lopuksi töitä, kunhan vain tarpeaksi jaksaa yrittää. Välillä meinaa epätoivo iskeä, mutta samaan aikaan aion nauttia tästä valloillaan olevasta kesästä, antaa työnhaulle sata prosenttia ja uskoa, että elämä kantaa. 

valmis.jpg

Onko ruudun toisella puolella muita vastavalmistuneita, jotka seisovat samanlaisessa tienristeyksessä? Tai löytyykö tarinoita ensimmäisen oikean työpaikan löytymisestä? 

Puheenaiheet Opiskelu Työ Syvällistä