Porvoo-päivä

Heinäkuun viimeinen päivä. Aukaisin tänään tietokoneen ensimmäistä kertaa kuukauteen. Aluksi en koskenut siihen vahingossa, sitten tein tietoisen päätöksen pitää koko kone suljettuna. Pidin puhelimenkin netin pääasiallisesti kiinni. Huomisesta alkaen vietän jälleen päiväni tietoteknillisten laitteiden parissa – ikävä ei kyllä ehtinyt yhtään tulla.

Heinäkuun viimeinen päivä ei ole Porvoo-päivä, jonka otsikossa mainitsin. Porvoo-päivä oli viime viikon torstai, jolloin Pastamaakarin kanssa suuntasimme (myöhään) herättyämme tuohon kauniiseen kesäkaupunkiin. Heti ensimmäisenä hurautimme parin kilometrin päässä kaupungin keskustasta sijaitsevalle leirintäalueelle ja pystytimme teltan. Koska en päässyt toiveitteni mukaisesti Repovedelle vaeltamaan ja tietysti vapisutin hieman alahuultani pettymyksen merkiksi, Pastamaakari ei kaiketi hennonut kieltäytyä ehdotuksestani suunnata edes 50 kilometriä Kouvolan suuntaan ja viettää yö teltassa päivän päätteeksi.

Majoituksen hoidettuamme vuokrasimme pyörät ja hurautimme keskustaan. Nälkä alkoi kurnia, joten suuntasimme ihanaan Ani´s Cafe -nimiseen kahvilaan, jossa söimme salaattilounaan. Noutopöytä ei ollut erityisen runsas, mutta ihan tarpeeksi ison lautasellisen siitä sai kasattua, eikä maussakaan ollut valittamista. Teevalikoimakin oli kunnollinen ja runsaudenpula oli iskeä. Ihaninta oli kuitenkin kahvilan miljöö! Vaaleankeltainen vanha puutalo sijaitsi tunnelmallisessa puutarhassa, jossa sapuskat oli sisätilojen lisäksi mahdollista syödä. Luin kuitenkin surukseni, että päivä, jolloin siellä kävimme, oli kahvilan toiseksi viimeinen noissa tiloissa. En tiedä, mihin se on siirtymässä, mutta toivottavasti tuleva paikka on yhtä kesäinen.

Ani´s Cafe.
Runebergin kotitalo sen puutarhan siimeksistä.

Koska Porvoo on antiikkitavaroita pullollaan, halusin tietysti käydä myös muutamassa alan liikkeessä. Mukaan irtosi kaksi 1930-luvun Arabian lautasta. Käsitiskiä tulee, mutta kauniit astiat ovat kodin sielu. Piipahdimme myös Runebergin talon Fredrikan puutarhassa, joka oli aivan valloittava! Siellä oli SYREENIMAJA!!! Tähän aikaan kesästä syreenit eivät tietenkään kukkineet, mutta ensi keväänä on ehdottomasti suunnattava takaisin oikeaan aikaan. Olen aiemmin sanonut, että jos minulla joskus on puutarha, siellä tulee ehdottomasti olla paljon syreenejä. En ymmärrä, miten en ole tätä aiemmin tullut ajatelleeksi, mutta nimenomaan syreenimajahan on ehdoton osa puutarhaa. Miten luonnollista olisikaan rottinkikalusteissa istuskellen juoda iltapäiväteetä piilossa syreenien keskellä niin, että vain pala taivasta vilkkuisi kukkasten lomasta.

Ei helkkari.

Tätä kirjoittaessani tajusin jotain. Minun lapsuudenkodissanihan ON syreenimaja! Syreenien reunustama pienehkö ympyränmallinen tila, jossa leikimme usein lapsena ja joka toimi erinomaisena piilopaikkana. Mutta siellä ei ole rottinkikalusteita, siellä on ROSKIKSET!

Olen niin järkyttynyt siitä, että syreenipensaat toimivat roskakatoksena (vaikka sehän on oikeastaan noin niin kuin tuoksullisesti aika järkevää), että minun on siirryttävä puhumaan pizzasta. Illalla nimittäin suuntasimme Gabriel 1763:een syömään taivaallista pizzaa. Yleisesti ottaen en ole mikään pizzafriikki; pidän siitä kyllä, mutta harvemmin minun tekee sitä mieli. Viime viikon makunautinnon jälkeen pizza on kuitenkin ollut ajatuksissani luvattoman usein, ja olen jo ehtinyt sopia syksylle pizzatreffitkin tuohon nimenomaiseen ravintolaan. Jos Helsingistä saa jostain yhtä hyvää pizzaa, ilmiantakaa paikka välittömästi.

Minun etualalla oleva pizzani oli nimeltään Söderskär. Pastamaakari tilasi omansa sanomalla ”sellanen lohipizza”, mutta menussa tuo seisoo nimellä Högharun.
Tässä en ollut vielä kokenut kulinaristista täyttymystäni.

Telttayö meni ihan sutjakasti, mitä nyt heräsin noin kaksikymmentäseitsemän kertaa ja aamulla ilmatäytettävä patjani oli jossain ihan muualla kuin allani. Kaiken kaikkiaan arvioni Porvoo-päivästä on asteikon korkein mahdollinen eli Lähtisin heti uudestaan. Ihan vaikka vain pizzalle.

 

 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *