Taipumuskoe tuloksena NOU1

Teimme koiran kanssa eilen reissun Tammelaan taipumuskokeisiin. Ennen koepäivää oli ihan rauhallinen ja hyvä fiilis eikä erityisemmin edes jännittänyt. Olen ollut huolissani lähinnä siitä, että tuo yksi tassu on varmasti kunnossa. Sen kanssa on nimittäin ollut kevään ja kesän aikana haasteita. Parin tunnin ajomatkan aikana alkoi kuitenkin jännitys hiipiä kehiin ja aiehutti sydämentykytyksiä sekä fyysisen pahoinvoinnin. Ei auttanut muuu kuin hengitellä syvään ja yrittää keskittyä ajamiseen, kun taas Timppa nukkui tyytyväisenä takaluukun poikamiesboxissa. 

Taipumuskoe kuulostaa varmasti noutajaväkeä lukuun ottamatta monelle heprealta, joten alla pieni pikakelaus siitä, mihin sitä taipumusta pitäisi olla ja mitä kokeessa käytännössä tapahtuu.

Kokeen tarkoituksena on siis arvioida, onko koiran luonne tyypillinen kyseiselle noutajarodulle ja onko sillä edellytyksiä koulutettavaksi pienriistan talteenottoon ja noutajien metsästyskokeeseen. Arivoidessa otetaan huomioon metsästysominaisuuksia koskeavat jalostukselliset tavoitteet. Taipumuskoe arvostellaan hyväksytty / hylätty -periaatteella. (Suomen noutajakoirajärjestö ry) Koe etenee seuraavasti:  

1. Sosiaalinen käyttäytyminen
Kaikki koirat ovat ohjaajiensa kanssa ringissä tuomarin selostaessa päivän kulkua, sääntöjä ja muuta. Ringissä on sekä uroksia että narttuja. Koiran tulee olle ystävällinen sekä muita koiria että ihmisiä kohtaan. 

2. Vesityö
Koira noutaa vedestä kaksi lokkia. Ensimmäinen pieneltä etäisyydeltä tuomarin heittämänä ja toinen pidemmän matkan päästä haulikon ammunnan kera veneestä heitettynä. Optimaalitilanteessa koira lähtee veteen noutamaan hyvällä halulla ja palauttaa riistan ohjaajan käteen.

3. Hakualue
Maastossa alue, jonne on viety viisi lintua (yleensä variksia) ennen koiran tuloa paikalle. Kuudes lintu heitetään motivaatioheittona haulikon ammunnalla koiran nähden. Hakualueen linnut on tarkoitus saada talteen ohjaajalle koiran itsenäisen työskentelyn tuloksena. Koiran pitäisi käyttää vainuaan ja vainun saatuaan pyrkiä seuraamaan hajua riistalle. Riistan löydettyään se tulisi palauttaa ohjaajalle mieluusti käteen. Haettavan riistan määrä on tuomarin päätettävissä.

4.  Jälki
Maastoon vedetään kanilla noin 80 metrin pituinen laahausjälki koiran näkemättä. Koiran tulee itsenäisesti jäljestää kani ja löydettyään palauttaa se ohjaajalle.

Taipumuskoe etenee tehtävä kerrallaan ja edellinen pitää olla hyväksytysti suoritettu, jotta seuraavalle pääsee. Vesityö ja hakualue tehdään heti peräkkäin ja kun kaikki koirakot ovat suorittaneet ne, vedetään lopuksi jäljet niille, jotka suorittivat aiemmat hyväksytysti. Jokaiselle koiralle vedetään oma jälki.

Tämän jäljen päästä löytyi nakki ja allekirjoittanut omistaja. Kuva: Photography by Markus Helminen.

Me ollaan treenattu näitä melko paljon ja opelteltu asioita myös kantapää kautta, ensimmäinen koira kun on kyseessä. Tiesin, että Timppa kyllä osaa hommansa, mutta aina voi tulla muuttujia matkaan. Pelkän taidon lisäksi onnistumiseen tai epäonnistumiseen (joita voi kutsua myös treeniksi, ne ovat hyviä tilaisuuksia oppia) vaikuttaa moni muukin asia, kuten mielentila, sää ja yhteistyö.

Koira reagoi voimakkaasti ohjaajan mielentilaan ja vähän kuin imitoi sitä. Muutoin onnistuin pysymään ihan rauhallisena ja rentona, mutta oman vuoron koittaessa iski kunnon jännitys. Yritä siinä sitten puhua rauhallisesti, olla hyvä johtaja ja mahdollisimman zen, kun kädet ei meinaa lakata tärisemästä ja sydän tykyttää tuhatta ja sataa. Ei auttanut muu kuin hengitellä syvään ja luottaa siihen, että me osataan tämä kyllä. Ei ole meinaan lainkaan harvinaista, että koira osaisi tehtävän erinomaisesti, mutta ohjaajan jännitys pistää koko paketin sekaisin eikä koira tajua, mikä kumma tuota vaivaa ja koko homma menee plörinäksi.

Kuumakalle mustalla kaksinkertaisella turkilla varustettuna reagoi myös kuumuuteen. Helteet ovat Timpalle haastavimpia ja kuumalla kelillä siltä on veto ihan pois eikä treenistä oikein tule mitään, ellei se tapahdu vedessä.  Eikä tuosta voi toista syyttää, eipä sitä itsekään jaksa kummoisia tehdä kunnon helteellä. Eilen oli onneksi melko pilvistä, välillä tihkui vähän sadetta ja lämpötila pysyi hyvin alle 20 asteen. Täydellinen keli siis näille hommille ja virtaa koirassa riitti!

Timppaa vähän nolotti kuvien ottaminen, kun taustalla oli paljon muitakin koiria. 

Päivä päättyi meidän osalta onnistuneesti, kun Timppa palautti kanin suoraan kätösiini (muutama vuosi sitten ajatuskin kuolleiden lintujen ja kanien käsittelystä kuvotti, kaikkea sitä koiransa vuoksi tekeekin) ja taipumuskoe oli suoritettu hyväksytysti, JES! Timppa päätti palkita itsensä jo ennen pöytä- ja kunniakirjojen jakoa käymällä makaamaan vastaan tulleeseen mutalammikkoon tyytyväisenä. Keplotteli itselleen pääsyn pulahtamaan järveen vielä kertaalleen, niin mutaista koiraa en meinaan autoon päästä. Tyypillinen labradori. 

Hyväksytty tulos eli NOU1 tarkoittaa sitä, että voimme nyt osallista muun muassa nome ja mejä -kokeisiin ja näyttelyissä siirrymme käyttöluokkaan. Nyt pitäisi siis Timpan kanssa miettiä, mitä lähdemme ensimmäisenä treenaamaan. Ihan mahtavaa! :)

Huh, tulipa pitkästi koira-asiaa. Crazy dog lady kiittää ja kuittaa, ihanaa loppuviikkoa!