Elokuun fiiliksiä

Elokuu on tähän mennessä ollut todella jännittävä ja mielenkiintoinen. Kesä alkaa hiljalleen kääntyä kohti syksyä ja ajattelin tässä vaiheessa vähän kerrata fiiliksiä tästä kuusta. 

Kotikonnuilla Luvialla käydessä ja ulkoillessa ihan parasta on viljapellot ja viimeksi ne olivat loistossaan, kun ovat saaneet vähä vettäkin. Ne ovat jotain ihan mieletöntä! Viljan tuoksu on myös ihana ja vastapuitu peltokin on kaunis.

Luontoon liittyen, olen hieman pettynyt tämän vuoden mustikkasaldoon. Tampereella en ole vielä löytänyt mitään hyviä lähellä olevia apajia (enpä silti erityisemmin etsinytkään, kovilla helteillä ei huvittanut kököttää päivää mättäillä :D) ja kotipuolessa vakkaripaikalla suurin osa mustikoista oli ihan olemmattoman kokoisia ja ruttuisia. Saatoin olla ehkä vähän myöhässäkin.. mutta saldo pakastimeen oli kyllä tältä kesältä surkea. Onneksi mansikoita on senkin edestä ja haalin mustikoita sit vaan kaupasta ens talven ajan.

 

Mustikkasaldo ei ehkä ollut priimaa, mutta seura ei olisi voinut olla parempaa!

Ilmassa on merkkejä alkusyksystä. Ihanaa – syksy on lempivuodenaikani! Erityisesti rakastan alkusyksyn aamuja, kun on valoisaa, ilma on superraikas ja aamukaste viipyilee maassa. Syksyn väritkin ovat niin kauniita! Syysaamuina on ihan parasta tehdä aamulenkki rauhassa ja sitten nauttia aamupalasta villasukat jalassa. <3

Töidenkin saralla aurinko tuntuu jälleen paistavan risukasaan ja aloitin uudessa työssä! Tällaiset töiden vaihtumisen taitekohdat ovat jännittäviä ja välillä myös pelottavia, mutta muutos on ehdottomasti aina myös mahdollisuus ja sen pidän mielessäni. Tuossa lomaillessa tuli nukuttua aina ainakin yhdeksään saakka ja yöunet olivat todella pitkiä, yli 9 tuntia joka yö. Normaalisti levänneenä herään automaattisesti kahdeksan tunnin kuluttua, mutta vauhdikaan kevään jälkeen keho selkeästi tarvitsi lepoa. Nyt onkin vähän shokki herätä taas aikaisin, vaikka rakastan aikaisia herätyksiä ja olen enemmän aamuvirkku. Pientä rytmin säätöä siis käynnissä, eiköhän tämä tästä äkkiä helpotu!

Tästä kuukaudesta jännitävän tekee myös se, että tosiaan meidän häihin on enää alle vuosi ja tulevana viikonloppuna pääsemme juhlimaan rakkaan ystävän häitä. En malta odottaa! Lisäksi pääsemme Timpan kanssa tositoimiin kokeilemaan kyyhkysten noutoa. Tämä on uutta, koska olemme noutaneet vain kylmiä pakastettuja (ja tietysti sulatettuja) riistoja ja nyt kyseessä on vasta-ammutut lämpimät linnut. Katsotaan miten menee!

Ihanaa torstaita! 

 

Ps. Klikkaa sydäntä jos tykkäsit!