Aloitin uuden työn. Edellisessä paikassa pätkä toisensa jälkeen jatkui aina lennosta ja siksi en ole kolmeen vuoteen ollut tyhjän työpöydän ja tyhjän sähköpostin ääressä ennen kuin nyt. Ja voi jestas, miten ihanalta se pitkästä aikaa tuntuukaan, kun jokin projekti alkaa kunnolla alusta! Kulunut talvi oli aika työläs ja raskas, kuten olen täällä teille kertonutkin. Samalla […]

Olen jo pitkään pyöritellyt mielessäni mitä teen tämän blogin kanssa. Olen yrittänyt löytää tähän uutta innostusta ja uutta punaista lankaa, mutta lopputulos on tuntunut itsestäni kovin laihalta. Olen kirjoittanut blogeja vuodesta 2006 asti – kymmenen vuotta näemmä. Silloin päiväkirjamaiset blogit olivat tavallisimpia blogeja ja koko blogin kirjoittelu somesta puhumattakaan lapsenkengissä. Kymmenessä vuodessa on tapahtunut paljon. […]

Ensin räjähtää Pariisissa, nyt Brysselissä. Maailma tuntuu kolkuttelevan omalla kotiovella juuri niin raakana kuin se ollaan totuttu näkemään televisiossa, jossain kaukana ja erilaisessa todellisuudessa. Ei saa pelätä, sanotaan. Pelkoa he haluavat. Ja silti on kovin vaikeaa olla pelkäämättä, koska räjähtää voi missä vain, ja mitä tarkalleen ottaen he edes olevat, jotka tahtovat, että me pelkäämme? […]

Nykyinen työpätkä alkaa pikkuhiljaa valua loppuaan kohti. Työt ovat hallinnassa ja aika näyttää riittävän hyvin niille asioille, jotka täytyy saada valmiiksi. Vaikka luotan omaan ammattitaitooni koko ajan vahvemmin, pelkään silti luoneeni itselleni jonkin illuusion, joka räjähtää viimeisellä ensi kuun lopussa koittavalla työviikolla käsiini. Talvi on ollut työn puolesta raskas ja stressaava. Ja samalla ihan mielettömän […]

Täällä saaristossa itäisellä Suomenlahdella on paljon enemmän lunta kuin viime talvena. Takapihalla on koiralle mentävät polut ja olemme hiihtäneet useina iltoina. Eilen aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, pakkasta oli pari astetta ja ilma tuoksui ensimmäistä kertaa tänä vuonna keväältä. Onnekkaana liukuvan työajan työntekijänä karkasin töistä hieman aiemmin ehtiäkseni lähiladulle, jota ei ole valaistu. Tuntui suunnattoman hyvältä […]

Viikonloppuna keskustelimme kavereideni kanssa riitelemisestä. Keskustelu alkoi ennen kaikkea sisarusten kanssa riitelemisestä. Minä ja siskoni olemme yhtä aikaa toistemme parhaat ystävät ja pahimmat viholliset. Yksikään ihmissuhteeni ei ole niin tulenarka kuin suhteeni siskoon. Olemme olleet aina läheisiä ja kasvaneen vuoden ja neljän kuukauden ikäeron takia koko elämämme yhdessä. Siksi tunnemme toisemme todella hyvin ja juuri […]

Niin siinä sitten kävi, että loppuvuoden työkuviot varmistuivat. Työpaikan osoite pysyy ennallaan ja siten siis työkaveritkin, mutta organisaatio, työhuone ja tehtävät muuttuvat. Olihan tämä tiedossa periaatteessa, mutta kun lopulta asialle lyötiin sinetti, olo tuntui niin kevyeltä ja huolettomalta, että olin pelkkää hymyä. Nyt olisi työkuviot tämän vuoden osalta paketissa! Uusi tehtävä on mielenkiintoinen ja opettaa […]

Useampi kaverini on saanut vakituisen työpaikan kuluneen talven aikana. Nämä kaikki ovat osaavia ammattilaisia ja ehdottomasti vakituisen työpaikan arvoisia. Kun kolmekymppinen korkeastikoulutettu nainen saa vakituisen työpaikan lama-aikana, tuo se valtavasti toivoa meille pätkätöillä itseämme elättäville kolmekymppisille korkeastikoulutetuille naisille. Olen tämän talven aikana kuullut myös niitä tarinoita, joissa itseäni kymmenisen vuotta vanhemmilla pätkärupeama vain jatkuu ja […]

”Se oli elämäni – kaikkien muiden elämien tavoin selittämätön, peruuttamaton ja pyhä. Niin kovin lähellä, niin kovin läsnä ja ikiomani. Villi ja hallitsematon, ja hyvä juuri niin.” Noihin sanoihin päättyy Cheryl Strayedin kirja Villi vaellus. Se kertoo kirjailijan omasta elämästä vajaan parinkymmenen vuoden takaa ja perustuu hänen päiväkirjamerkintöihinsä ja muistoihinsa. Cherylin äiti kuolee syöpään, mikä […]

Kun menimme naimisiin, meille kirkollinen vihkiminen oli tärkeä asia. Avioliitto tuntui alkavan turvatulla tavalla, kun se siunattiin ja sen puolesta, meidän yhteisen elämämme puolesta, rukoiltiin. Pidimme koko vihkimisen ajan tiukasti toisiamme kädestä kiinni ja irrotimme otteen vain rukouksien ajaksi. Minulla on neljä kummilasta. Vanhin heistä on jo 15-vuotias, sillä olin juuri päässyt ripille, kun hän […]