Perjantai-iltana oli työpaikan pikkujoulut, joista kotiuduin Tuhkimon aikatauluilla. Ja se oli hyvä juttu, sillä lauantaina nukuin pitkään ja lähdin sitten liikuntakeskus LadyLinelle. Pidän LadyLinesta enemmän kuin olisin koskaan uskonut. Ennakkoluuloisena kuvittelin sen olevan timmien mimmien paikka, mutta itse asiassa se on enemmän mummosali, kuten kuulin erään mummon selittävän lapsenlapselleen. Liikuntakeskus on pieni ja rauhallinen. Siellä on kovin avoin ja huoleton tunnelma. Juuri siksi minunkin on varmasti helppo olla siellä. Eilen vietin hyvin rentouttavan parituntisen: ensin olin sisäpyöräilytunnilla, sitten rvp-jumpassa, sitten vielä tein hieman yläkroppaa punttien kanssa – ihan kuin tässä olisi edes muhkean lihaksikkaan alakropan vaara – ja sitten menin saunaan. Ulkona satoi räntää ja kaikki olivat ilmeisesti linnoittuneet koteihinsa tai hoitivat joululahjaostoksiaan, kun saunoin kaikessa rauhassa ihan yksinäni. Sanoinko jo, että oli tosi rentouttavaa? Tämä toimii täydellisenä vastapainona tietokoneen ääressä tehtävälle työlle ja siksi olen vuokrannut LadyLinelta asiakkuuden myös ensi kevääksi.

Miehellä oli lauantaina töitä, joten tapasimme kaupungilla hänen työpäivänsä jälkeen ja hankimme joululahjat kummilapsille ja tarpeet illan raclettea varten. Niin, isomman keittiönpöydän innoittamana mies ehdotti, että meille hankittaisiin raclette-grilli. Raclette on Alppien lähellä kehkeytynyt ruokalaji, jossa nykyään pöytägrilleillä paistetaan esim. ilmakuivattua kinkkua, paprikaa, tomaattia, ananasta, kanaa, mitä nyt keksiikään ja kun nämä kasataan paiston jälkeen lautaselle, koko komeuden päälle valutetaan omassa lapiossaan sulanutta raclette-juustoa. Ateria on maukas ja täyttävä ja sopii mainiosti illanistujaisiin ystävien kanssa. Kun mies heitti ilmoille ajatuksen omasta raclette-grillistä, ajattelin, että tämän saattaisi löytää nettikirppisten kautta, koska laite saattaa olla joillekin lahjaksi saatu mutta turhaksi ja käyttämättömäksi jäänyt kapistus. Näin kävi ja löysimme grillin, jota oli siististi paketissaan eikä sitä oltu käytetty kertaakaan.

Grilli toimi mainiosti, ateria oli juuri niin hyvä kuin ajateltiinkin. Vaikka miten oli kolmas adventti ovella, me laitoimme joululaulujen sijaan Spotifyn kautta reggae-listan soimaan ja maissiolut limelohkolla maistui melkein kesältä. Ja niin se oikeastaan onkin, että joulun sijaan odotan enemmän talvipäivänseisausta ja hitaasti mutta varmasti piteneviä päiviä. Joulun vietämme Italiassa, jonne on luvattu pidempiaikaisissa ennustuksissa auringonpaistetta. Lämmin siellä ei tietenkään ole, mutta valo ja aurinko ovat tähän aikaan vuodesta valtavan tervetulleita ja piristäviä. Aivan kuten sellaiset rennot lauantaitkin kuin eilen.