Viime päivät mediassa, sosiaalisessa mediassa ja kahvipöydissä on kohistu maahanmuuttajista. Pakolaisista. Pakolaisvihasta. Huppupäihistä miehistä, jotka ilotulittavat lapsia. 

Olen itsekin miettinyt, miten pitää suhtautua tähän kaikkeen. On helpompaa ”pysyä tilanteen yläpuolella”. Nämä ihmiset, toivottavasti, kun eivät edusta valtaväestöä. Suomalaisten, ja kaikkien muidenkin länsimaalaisten, ongelma on se, että luetaan mieluummin Facebook-seinää kuin kirjoja tai asiatekstejä, katsotaan mieluummin Keeping Up with the Kardashianejä kuin uutisia, ja puhutaan pahaa muista mieluummin kuin keskustellaan niiden ”muiden” kanssa. Minä kuulun tähän joukkoon.

Olen lukenut paljon sanoja ”pelko”, ”tieto” ja ”uhka” erilaisissa sosiaalisen median päivityksissä. ”Tiedetään”, että pakolainen on vaimon hakkaaja, raiskaaja, terroristi. ”Pelätään” omien lasten, vaimojen, äitien ja koirien terveyden puolesta, koska nämä pakolaiset tulevat ja tekevät pahojaan. Nämä tulijat ovat ”uhka” kaikelle, työpaikoista tuleviin vaimoihin. Pakko myöntää, että tätä on ollu vaikea lukea. Ei siksi, etten ymmärtäisi mistä nämä ihmiset puhuvat vaan juuri siksi, että ymmärrän heitä. 

Me suomalaiset, koulut, perheet ja ystäväpiirit olemme jotenkin pettäneet nämä uhkaa pelkäävät tietäjät. Jossain vaiheessa matkan varrella on pelkääjille unohdettu opettaa, että maailmassa asuu monenlaisia ihmisiä. Hyviä ihmisiä. Ihania ihmisiä. Myöskin niitä pahoja, mutta he edustavat mikroprosenttia kaikista maailman 7 miljardista asukkaasta. Heitä asuu myös Suomessa. Suomalainen mies hakkaa vaimoaan, suomalainen äiti jättää lapsensa heitteille, suomalainen tyttö repii toisen hiuksia koulussa ja suomalainen teinipoika lyö toista turpaan. Puhutaanko heistä pelolla tai uhkana? Ei tietenkään. He eivät edusta koko Suomen väestöä. Tieto on valtaa, me asumme tiedon saannin kulta-ajalla. Ota siis kirja tai vaikka wikipedia esille ja opiskele toisten kulttuureja ja saatat huomata, että emme me niin erilaisia olekaan.

Tietäjille haluan sanoa saman. Väärän informaation levittämisellä, huhuilla tai perättömien sosiaalisen median artikkelien jakamisella et saavuta mitään. Mahdollistat vain vihan kierteen. Mikäli kutsuisin sinua nyt idiootiksi suuttuisit minulle, kutsuisit minua nimillä. Näin käy kun lietsomme vihaa toisia kohtaan tietämättä heidän taustastaan mitään. Ota siis kirja käteen, puhu pakolaiselle tai avaa ystävä-wikipedia. Tietäjä olet varmasti älykäs ihminen omalla tahollasi, ota siis älykkyytesi hyötykäyttöön ja lopeta vihan lietsominen. Pakolaisista ei tarvitse tulla parhaita ystäviäsi, mutta yritä oppia jotain. 

Uhasta ukisijalle haluaisin esittää kysymyksen. Mistä uhasta puhumme? Siitä, että tulijat edustavat eri uskontoa? Suomessa meitä moneen uskojia on jo muutenkin, hyvin tänne mahtuu. Siitä, että he vievät työpaikat? Mitkä työpaikat? Suomessa ei ole työtä meistä kellekään, eli jos pakolainen tulee Suomeen ja työllistyy pitää meidän juhlia, sillä hän selkesti tuo tänne jotain mitä me emme voineet työnantajille tarjota. Maahanmuuttajat, tai viimepäivien keskustelujen pakolaiset, vievät naiset? Mikäli suomalaisilla miehillä on näin heikko itsetunto ei se yllättäisi ketään, jos muutama nainen ihastuukin tulijoihin. Mutta me naiset osaamme ajatella itse, meistä jokaisella on omat mieltymyksemme. Uhka-kuvien maalailu tuntematta tulijaa on turhaa ja tarpeetonta. Mitä jos vaikka meistä jokainen menisi ja tutustuisi tulijoihin ennen kuin maalaamme piruja seinille?

Ihmiset, jotka tänne ovat tulossa pakenevat maasta, jossa ei ole mitään. Maasta, joka on tuhottu. Maasta, jota ei voida jälleenrakentaa. Maasta, jonka nähtävyydet ja historia on tuhottu. He pakenevat. Eiköhän olisi aika haudata sota-kirves hetkeksi, sillä oikeasti, meillä menee täällä Suomessa aika hyvin. Meitä on meidän historiassamme autettu, lapsillemme on annettu muualta koti, kouluihimme on tuotu ruoka-apua, perheille vaatteita. Maatamme on autettu, me vain olemme unohtaneet sen. Nyt on meidän mahdollisuutemme auttaa. Tehkäämme siis niin.