Ja Kuinka Satuttaa!

Joskus niin satuttaa. Eli siis sattuu se kun satuttaa muita. Varsinkin omaa miestäni. Se on paheellinen sarja tapahtumia, ensiksi koen että minua ei oteta huomeen. Sen jälkeen haen huomiota. Jonka jälkeen saan huomiota, mutta aivan vääränlaista. Olenkin viimeviikkoina pistänyt paljon energiaa tämän tiedostamiseen ja sen kautta korjaamiseen.

Kun koen hyljetyksi, tai että minua ei kunnioiteta tarpeeksi olen löytänyt siihen uuden jekun. Se on yksinkertaisuudessaan aivan mahtava. Kerron miltä tuntuu! Kynnys on valtava, tiedän. Mutta otan tähän kuuluisan fraasin käyttöön: ”Fake it, till you make it!”. Eli vaikka ei siltä tuntuisi, ja tuntuukin todella feikiltä sanoa suoraan.. sanoa jotain mitä ei huvita sanoa. Mutta sen kun sanoo, tapahtuu ihmeitä. Tämä on ihme on erilainen jokaiselle, joten enpä siitä etenpää. Harjoitus jatkuu! <3

Terveisin,
Satu