Tässä yllä oli syy meidän Madridin reissuun pari vuotta sitten, lähdimme siis hakemaan rescuekoiraa johon olin facebookin rescue-ryhmässä ihastunut. Samalla toisimme Suomeen 3 muutakin koiraa, koska lentokummeista on aina pulaa ja samalla siinä menee 4 kuin 1. Eikä siinä mitään ongelmaa ollutkaan, koirien osalta kaikki meni hienosti!

Meillä oli tarkoitus lentää keskiviikkoaamuna Madridiin ja tulla perjantaina takaisin, näin meille jäisi puolitoista päivää katsella paikkoja koska kumpikaan meistä ei ollut Madridissa ennen käynyt. Kaikki ok, istuimme koneessa matkalla kohti Lontoota josta olisi jatkolento Madridiin. Hetkeä ennen laskeutumista saimme sitten tietää, että lento Madridiin onkin peruttu. No sillälailla, eikä vielä tietoa jatkosta! Myöhemmin selvisi, että olisi lennettävä Kööpenhaminaan (takaisin päin käytännössä), ja sieltä Madridiin Ensin kuitenkin odoteltaisi ihan”pikku” hetki, taisi olla viitisen tuntia.. Lontoossa. Onneksi saimme ruokaa varten kuponkeja, mutta jo siinä vaiheessa alkoi tuntua että se niistä nähtävyyksistä ainakin tänään.

Kaiken kaikkiaan olimme Madridissa hotellilla klo 12 yöllä, jopa taksikuski harhaili 45 min, vaikka hotelliin oli oikeasti kentältä n. 15min matka. Alunperin piti olla puoliltapäivin. Mies oli sitä mieltä, että tästä lähtien halpalentoyhtiöt saavat meidän osalta jäädä! No olen kyllä muutaman kerran senkin jälkeen niillä lentänyt, kylläkin vaan rovaniemelle ja hyvin on toiminut.

Sitten nukkumaan ja seuraavana päivänä mietittiin mitä tehdä, mikä olisi sellainen paikka joka olisi kiva nähdä. Itseäni väsytti  edellinen päivä, ja  mies ehdotti että kävisimme ainakin Santiago Bernabéun stadionilla. Minä ajattelin että mennään nyt sitten, vaikka en niin innostunut ollutkaan, eikä jalkapallo juuri kiinnosta. 

Ostettiin liput ja mies liittyi jopa Real Madridin faniklubiin siinä samalla. Kiivettiin rappuset ylös ja ajattelin että ok, tässähän tämä, että tämmöinen stadion. Nyt se on nähty ja lähdetään muualle. Mutta eihän sieltä niin vaan päästykään, seurattiin opasteita ja kuljettiin kentän reunaa vaihtopenkeille, oli kyllä komeat nahkaiset Audin penkit :), niissä on varmasti mukava istuskella vaihdossa!

Pääsimme myös katsastamaan pukukopit, joissa oli nimen ja numeron lisäksi oikein kuvat! Jos ei nimeä osaa enää rankan pelin jälkeen lukea tai numeroa muista, niin varmaan ainakin kuvansa tunnistaa että osaa omalle kaapille :).

Oli siellä myös poreamme ja kylmäallas jossa voivat väsyneitä lihaksiaan huoltaa. Ei hassummat puitteet pelata jalkapalloa heillä 🙂

Stadionin yhteydessä on museo, jossa ei myöskään oltu säästelty, oli hieno ihan tämmöisen ei niin jalkapallosta innostuneenkin mielestä.

Valtavia videoseiniä joissa oli (varmaankin..) merkittäviä pelejä meneillään, palkintoja, tietoa  ja välineitä jalkapallon historiasta ja nykypäivästä.

Lisäksi olisi saanut ottaa kuvan olevinaan jonkun pelaajan kanssa, me otettiin vaan sellaisen ison pokaalin vierellä. Kuvat sai mukaansa lähtiessään eivätkä ihme kyllä maksaneet ylimääräistä.

Oli yllättävän mielenkiintoinen paikka, kannatti käydä!

Tämän jälkeen etsimme ruokapaikkaa ja kiersimme stadionia, toiselta puolelta pääsimmekin ravintolaan ( Realcafé Bernabeu) josta oli suora näköala stadionille, saimme pöydänkin ihan ikkunan vierestä. Sieltä on varmasti hienoa katsella peliä ja syödä. Veikkaan että ei kannata pelien aikana yrittää  ilman pöytävarausta..

Jälkkäriksi tuommoista ruohokenttäleivosta :).

Loppu iltapäivä vain käveltiin ja istuskeltiin terasseilla, vähän shoppailtiin. Oli todella lämmintä vaikka oli maaliskuu,varmasti reilut +20 astetta. Ihanaa, kun kotona oli kuitenkin vielä täysi talvi.Kaikki menikin tämän päivän osalta hienosti kunnes mentiin nukkumaan. Yhtäkkiä mies nousee ylös ja lähtee oksentamaan, itselläni on ollut kummallinen kylmä hiki jo jonkin aikaa.. Mies käy vessassa ja menee takaisin nukkumaan. Itse makaan hereillä ja odottelen miten itselle käy, ja mietin seuraavaa aamua kun kentällä on oltava kuudelta. Suurin osa yöstä meni valvoessa, välillä oli kuuma ja välillä kylmä, mutta onneksi selvisin oksentamatta. Aamulla en uskaltanut syödä mitään ennen kentälle lähtöä, mutta onneksi meillä molemmillä alkoi kuitenkin olo helpottaa. 

Kentällä olivat sitten vastassa nämä kaverit ja paperiasioiden hoitamisen jälkeen pääsimmekin kotimatkalle. Kuva on ihan vähän tärähtänyt, nämä tyypit eivät liiemmin paikallaan pysyneet!

Kotiin lensimme suoralla lennolla, koirien takia se olikin välttämätöntä.

Loppu hyvin, kaikki hyvin. Kotiin pääsimme väsyneinä mutta onnellisina!