Se ensimmäinen kerta

Miltähän se tuntuu? Miten se aloitetaan? Osaankohan? Apua, nytkö se on menoa?

Näitä kaikkia ihmeellisiä ajatuksia varmasti jokainen pyörittelee päässään kyseisellä hetkellä. Sydän tykyttää, jännittää ja käsiä kihelmöi… Hmm.. Mutta, nyt ei kuitenkaan ole kyse siitä herkästä intiimihetkestä, vaan ensimmäisestä blogikirjoituksesta. Vai mitä sinä oikein luulit? 😉

Luulen, että en ole ainut joka miettii, mihin tämä blogi kantaa ja lukeekohan sitä kukaan. Päätin kuitenkin aloittaa tämän kirjoittamisen, sillä mitään ei saa, jos ei annakaan. 😉 Joskus on tehtävä jotain sellaista, mihin ei voi ennakkoon varautua. Sen näkee sitten aikanaan, miten tässä käy. Olen kuitenkin pitkään pohtinut kirjoittamista ja nyt sen sitten päätin vihdoin ja viimein aloittaa ihan näin virallisesti ja julkisesti.

Tulen kirjoittamaan pääsääntöisesti tavallisista, minua puhuttelevista ja kiinnostavista asioista. Sellaisista joita varmasti jokainen joskus kokee ja näkee. Aiheet liittyvät vahvasti perhe-elämään, terveyteen ja kauneuteen. Välillä saattaa vilahtaa myös kirjoituksia matkustelusta ja erilaisista harrastuksista, kuten liikunnasta tai kokkailusta. Pyrin kirjoittamaan kaikesta mieluimmin positiiviseen sävyyn ja toivon samalla, että muutkin saa näistä kirjoituksista iloa päiviinsä.

Tähän loppuun tietoja minusta:

29-vuotias, äiti, avovaimo, työelämässä, onnellinen, peruspositiivinen, huumorintajuinen, välillä vähän stressaantunut ja erittäin hajamielinen, mutta yritän kuitenkin aina parhaani. ;) 

Kukapa meistä muutenkaan täydellinen olisi ja lähes kaikesta selviää huumorilla…  Joten, jottei menisi liian vakavaksi, niin kirjoita kommenttia ja kerro viimeisin hajamielisyystempaus mikä sinulle on sattunut. Hauskuutetaan toisiamme! :) Itsehän viimeisimmäksi tempaukseksi säilöin autonavaimet jääkaapissa yön yli. ;)

Aurinkoista syksyn alkua kaikille! Pian taas tavataan! ;)