The Tourist Who Cried

Itkin…:

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2013080717339344_ul.shtml

Monesti tulee käytyä pään sisällä henkilökohtaista valitusvirttä: miksi tukkipuureidet eivät kapene vaikka käy ahkerasti lenkillä? Miksi iho on mittavista hoitotoimenpiteistä huolimatta huonommassa kunnossa kuin Vesku Loiri ryyppyputken jälkeen? Miksi afganistanilainen villamatto on jo pari tuntia imuroinnin jälkeen kissankarvojen raivokkaasti valtaamaa maaperää? Yllä olevan uutisen jälkeen tulee miettineeksi mistä kaikesta mitättömästä sitä pieni ihminen voikaan vetää herneen nekkuun ja löytää märisemisen, märehtimisen ja klyyvarin nyrpistelyn aihetta. Vaikka kun katsoo ympärilleen, näkee tuollaisia sydäntä särkeviä ihmiskohtaloita. Toinen tapaus joka aiheuttaa huonon omatunnon kolistelua pääkopassa on meidän niin kutsuttujen sivistyneiden länsivaltioiden (lue: USA) sotatoimet siellä ”rättipäiden ja poppamiesten diktatuureissa”, jonka takia lapset vetävät viimeisiä henkäyksiään vanhempiensa sylissä.

Miksi, voi miksi en osaa olla onnellinen siitä mitä minulla on? Miksi en osaa iloita siitä, ettei tarvitse koko ajan pelätä milloin Viikatemies tulee tervehtimään päälle putoavan pommin muodossa tai tuijottaa mustin, kiiltävin silmin Kalashnikovin piipun pohjukoista? Tai ettei tarvitse kokea nälkää, janoa, kylmyyttä, puutetta?

//www.youtube.com/embed/_DboMAghWcA?rel=0

Olen itse kiitollinen ja onnellinen mukavasta viikonlopusta, joka pyörähti avopuolison kanssa turisteillessa ympäri Tampere-cityä. Kävimme kipuamassa Pispalan portaat ja ihailimme upeita maisemia sään helliessä meitä ja tarjotessa kilometrikaupalla näkyvyyttä ympärillämme. Keskustan vakoilumuseossa oli paljon mielenkiintoista tutkittavaa tavaraa ja luettavaa, mutta olisin mieluummin tutustunut kotona omassa rauhassa Mata Harin ja James Bondin esikuvan, Sidney Reillyn, salattuihin elämiin.Vielä paljon on kohteita käymättä, allekirjoittaneen avopuoliso ei ole tutustunut esimerkiksi Pyynikin alueeseen tai delfinaarion show’hun ollenkaan! Shame on us, ja mekö muka tamperelaisia (vuoden vanhoja sellaisia)?

Aurinko taas näyttää tuolla ulkona leiskuvia kasvojaan ja houkuttaa buenos airesin (=hyvät ilmat) myötä lähtemään lenkille. Edessä 25 minuutin juoksu, JAIKS – vasta tämän kesän alussa juoksun (uudelleen) aloittaneelle noviisille kova juttu. Godspeed!

With lurv from Tampere,

Larabelle