Mitäpä jos kaikki ajattelisivat kuin rakkaat Muumi-ystävämme. Vai eikö ole aika osuvia ajatuksia Nuuskamuikkusella, Pikku Myyllä ja Muumipapalla?

Takaisin luontoon. Elämme vain kerran. Hiiteen velvollisuudet. Juurikin näin! Nautin ulkoilusta, ulkona olemisesta, ulkotöiden tekemisestä. Haaveilen omasta möksästä keskellä koivulehtoa, Lapin erämaan kehtoa, järven rantapenkereeltä. Näistä haaveilen. Teen asioita hetken mielijohteesta, ja osaan myös sanoa ei muka-velvollisuuksille, kuten siivoamiselle sen siivoamisen vuoksi.

Eihän sitä aina ehdi olla ystävällinen ja seurallinen. Ei yksinkertaisesti ehdi. Ei niin. Tai halua, ainakaan kuin näin erakoitunut tyyppi kuin allekirjoittanut. Ehkä parantamisen varaa?

Hyödytöntä murehtia koska mitään ei voi tehdä. Jos et voi korjata tai fiksata sitä, unohda se. Pätee lähes kaikkeen parisuhteista katkenneeseen kengänkorkoon. Onneksi suutarit ja parisuhdeterapeutit ovat olemassa. 

Minä omistan kaiken mitä näen ja mistä pidän. Minä omistan koko maailman. Positiivisinn ajatus hetkeen. Ei materialisteille.

Vakiintunut elämä ei tarjoaa mitään jännityksiä! Tässä on pakko olla eri mieltä. Ainakin kun hetken miettii. Aluksi lausahduksen voisi mielessään hokien ’aivan, todellakin’ allekirjoittaa ja korostaa tussilla. Mutta. Tarpeeksi jännitystä on jo siinä, kun miettii illan töissä ollessaan että osaako mieheke lukea ajatuksia ja poimia sieltä juuri sen tietyn  toiveen: tiskivuori valmiiksi tiskattuna kun tulet kotiin työn ikeestä. Tai se, kun puoliso yllättääkin pienillä arjen ilostuttajilla: suklaalevyllä, hartiahieronnalla tai suukolla niskaan kesken sen tiskausruljanssin.

Tälläisiä ajatuksia ollut mielessä tämän vuoden helmikuussa. Ajatuksia herätti erityisesti tuo viimeinen toteamus.

Sitaatit löydetty täältä http://www.naimisiin.info/yhteiso/topic/18817-muumi-mietelauseet/  ja täältä https://fi.wikiquote.org/wiki/Muumit