vesi mua kutsuu

ankka.jpg

 

vesiputous cola de caballo ja tämä järvi keskellä vuorten herätti palavan janon, suuren kaipuun ja perhoset vatsassani lepattelemaan intoa; pakko päästä veden äärelle.

karibian meri, olen tulossa! ¡yo voy!      ..ihana ankka. 

viikonloppuhulinat vielä monterreyssa, ja sitten otan lennon playalle, missä on ihanat suomityttöset sekä mexicaanikamun synttärit. vaikka säätiedotus tällä hetkellä manaa sadekuuroja ensi viikon loppupuoliskolle, otan joka tapauksessa lautan sitten isla mujerekselle. pocna, tuo vanha kunnon hostelli tuokoon minulle onnenkantamoisia sadepäiville. 

ja kun täältä lähden, tuskin tänne palaan tällä reissulla. tai mistä sitä ikinä tietää.

suuren suuri ikävä tulee senoraa, senoria, senoritaa, ystävääni ja koiraa. he ovat antaneet ison ja tunnepitoisen sysäksen matkalleni, täyttäneet minut vahvalla energialla ja säteilevällä rakkaudella, jota lähimmäistä kohtaan kuuluu tunteakin. 

juttelin erään ystävän kanssa feisbuukin kautta, kuinka hänestä ei olisi matkustelemaan ja olemaan toisten ihmisten armoilla 

-on jopa jännittävää käydä lähikaupan sijasta isossa marketissa ostamassa maitoa. ehkä siinä oli kyllä hymyn pilkettä suupielessä. onhan tämä eittämättä toisinaan raskasta, mutta en ehkä koe olevani toisten armolla. koen tekeväni niinkuin ihmisen kuuluukin, olla toistemme seurassa, oppia uutta ja nähdä jokainen tapaama henkilö ainutlaatuisena oman tarinansa kanssa. olen hämmästynyt kuinka nämä ihmiset, keiden kanssa olen viettänyt aikaa, eivät ole sydämistynyt tai masentuneet narkojen touhuille, jotka vievät heidän elämästään paljon, sulkevat vanhan kaupungin sykkivän baarikadun, kojujen ja torien täyttämät rakennukset, kun he vaativat oman osuutensa ja kuinka he pitävät ihmiset pienessä pelossa ajoittain. 

täällä juhlissa, esimerkiksi tuossa uudenvuoden aterialla, katetaan niillekin lapsille ja lähisukulaisille lautaset, jotka eivät jostain syystä ole päässeet perheensä luokse. en mä tiedä arvostetaanko täällä yhtään sen erilailla tai enemmän toista kuin muuallakaan, mutta ainakin se näytetään sekä ollaan onnellisia sekä iloisia toisten puolesta. 

olen täältä löytänyt yhden paikan ja ihmiset, jotka saavat minut unohtamaan vapaana liikkumisen riemun. se on hyvä se. mutta matkani jatkukoon sitten kun on aika. tänään perhehetki illalla ennen pientä baareilua. sekin on hyvä se. coocies.jpg

Suhteet Ystävät ja perhe Mieli Matkat