Sea of Sorrow

Morjentes vaan!

Nutshell täten ilmoittautuu Lilyn uudeksi bloggaajaksi. Joskus tuli pyöriteltyä mielessä blogin perustamista, mutta tulin siihen tulokseen että miks ketään kiinnostais lukea mun juttuja? Näin ollen siis tyydyin vain lukemaan muiden kirjotuksia. Nyt on kuitenkin jostain kumman syystä päädytty siihen pisteeseen, että ketään täällä kotopuolessa ei enää kiinnosta mun selitykset musiikista ja sen semmosesta….Eli jos musiikkijutut ei kiinnosta niin save yourselves! Mulla kyllä juttua riittää, ehkä vähän liikaakin..

Oli muuten hiton hankalaa toi käyttäjänimen ja bloginimen valinta! Juttuideoita olis jo ollu, mutta noi nimet… päätin sitten että jos jostain biisistä ottais, mut kun selasin Alice In Chainsin (HUOM! vain Layne Staleyn aikasen) biisejä, niin ne oli kaikki vähän semmosia..no..synkkiä. Ei ois ehkä oikeen toiminu Junkhead tai Dirt tai Man in the Box. Päädyin sitten ottamaan pätkän Rain When I Die -biisistä: I´m a riddle so strong, you can´t break me. Kuulostaa jo nyt vähän tyhmältä, liian pitkältä, ehkä se Sea of Sorrow ois kuitenki ollu parempi…no näillä mennään nyt, voikohan ton vielä vaihtaa? Voi kai..niin saattaa meinaa käydä.

Ekan postauksen, tai siis toisen, aattelin yllätys yllätys tehä kaikkien aikojen parhaimmasta laulajasta Layne Staleysta ja hänen aikaisesta Alice In Chainsista. Mitään syväluotaavaa juttua en ala kirjottamaan, ihan vaan yleisesti miksi kaikkien tulisi kyseisen miehen tuotantoon tutustua. Pistetääs nyt sitten jo esimakua, ensimmäinen biisi jonka bändiltä kuulin: Would?

https://www.youtube.com/watch?v=Nco_kh8xJDs 

 

Niin ja vielä vinkki kaikille kanssaveljille ja sisarille, sunnuntaina 27.7. tulee teemalta klo 21:00 Metal Evolution -sarjan jakso Grungesta! Mä oon ainakin tv:n ääressä silloin..