Ilma on useimmiten melko sumuinen, tai ainakin pilvinen. Rannalla lentelee jättimäisiä lokkeja, jotka kuulemma hyökkäävät sumeilematta perunalastujen tai muidenkin hyödykkeiden kimppuun.

Edellispäivänä olimme norjalaisen Idan kanssa bussiajelulla. Tarkoituksenamme oli ottaa bussi suoraan asuntolamme edestä Morrisons-supermarkettiin, jonne suunnistimme halvan ruuan ja muiden elintärkeiden tarvikkeiden perässä.
Ensimmäinen  pysäkille sattunut bussi ei kulkenut sinne päinkään, joten kävelimme alas kaupunkiin ja odotimme 40 minuuttia seuraavaa bussia. Tämä olikin oikea, mutta kulki pidempää reittiä kaupalle, muun muassa asuntolamme ja kampuksen ohi, josta siis olimme noin tunti sitten laskeutuneet päästäksemme bussiin.. Saimme kuitenkin hyvät naurut ja upeen kiertoajelun, ja pääsin istumaan tokakerroksen eturiviin! Taas yksi haave toteutunut.

Eilen kiertelin asioiden perässä kampuksella, joka alkaa tulla jo aika tutuksi, ja kävin myös kampuksen urheilukeskuksella joogatunnilla. Suoritettuani urheilulliset velvoitteet siirryin virkistäytymisen pariin saksalaisten ystävättärieni kanssa ja loppuillasta tanssimme kuin hullut pulut rytmimusiikin tahdissa students’ unionin kemuissa.

Tänään nukuin pitkään, söin hämmentävän lihapiiraan, keitin itselleni murukahvit ja katsoin ruudusta Vain elämää itku silmässä.
Koska asuntolamme ravintola on ilmeisesti suljettu viikonloppuisin, meidän täytyi selviytyäksemme lähteä Idan ja tsekkiläisen kämppikseni Katen kanssa syömään erääseen suloiseen pubiin. Siellä oli puiset tahmeat pöydät, hilpeitä kanssaolijoita ja ihmeellinen Yorkshire pudding -annos. En edelleenkään oikein tiedä mitä se on ja mistä tehty.

Ruuan jälkeen kävelimme rannalla, ihmettelimme kulttuurieroja sekä liian lyhyitä hameita ja suunnistimme takaisin kotiin.

Huomenna lähdemme vaeltamaan. Siitä tulee varmasti jännittävä retki.