Ensimmäisten viikkojen tunnelmia

Reilu kolme viikkoa Stellenboschissa, tutummin Stellessä, takana ja nyt voisi sanoa että arki on pikkuhiljaa alkanut rullaamaan ja alun honeymoon on loppumaisillaan. On tullut tirautettua ensimmäiset koti-ikävän kyyneleet vatsapöpön/ruokamyrkytyksen kourissa, kärsitty lisää tuosta edellämainitusta bakteerista joka on nähtävästi tarttunut muihinkin opiskelijoihin, turhauduttu kassajonossa asioinnin hitaudesta, odotetty jännityksellä miltä asuntolan vessat näyttävät lauantai-sunnuntai yön jäljiltä (tähän mennessä kaikki ok!), totuttu kiinnittämään erityistä huomioita turvallisuuteen ja opittu ymmärtämään että now-now aikamääreeseen ei suomalaisella täsmällisyydellä ole luottamista. Aika on mennyt todella nopeasti ja tuntuu että olisin tullut tänne vasta pari päivää sitten. 

Kaiken kaikkiaan ensimmäisten viikkojen fiilikset ovat hyvät. Oli hyvä päätös saapua maahan juuri ennen orientaatioviikon alkua, jolloin orastavan koti-ikävä ja alun jännitys unohti nopeasti kun hyvin järjestetty ja organisoitu ohjelma sekä uudet ihmiset imaisivat kokonaan mukaansa. Olen tavannut paljon uusia ihmisiä ympäri maailmaa erilaisista kulttuureista ja käynyt mielenkiintoisia keskusteluja heidän kanssaan koskien omia kotimaitaan, Etelä-Afrikkaa ja syitä miksi ja miten olemme päätyneet tänne. Läheisimpiäkin kaverisuhteita on alkanut muodostua, kun on oppinut tuntemaan oman henkisiä ihmisiä keiden kanssa jakaa samoja kiinnostuksenkohteita ja samanlaisen ajatusmaailman. Täytyy sanoa, että 25-vuotias tuntee välillä itsensä todella vanhaksi 20 vuotiaiden seurassa, mutta onneksi ikä ei ratkaise vaan se mitä pään sisällä liikkuu. Olen myös tavannut yhden fiksuimman ja suloisimman 19-vuotiaan, ketä en ikinä olisi kuvitellut ikäisekseen. On myös todella kiva että asuntolassa on muodostunut läheinen kaveriporukka (lähinnä paikallisista ja meistä suomalaisista opiskelijoista) joiden kanssa voi jutella ja istua iltaa kuin syödä aamupalaa yhdessä. On mahtavaa että on saanut paikallisia kavereita jotka tulevat eri taustoista, eri puolilta maata, puhuvat kotona eri kieliä ja näin ollen myös ajattelevat tietyistä asioista eri tavalla. Se syventää näkemystä maan historiasta ja nykytilanteesta sekä auttaa ajattelemaan asioita eri kanteilta. Ja alakerran naapureilta voi aina käydä kysymässä askarruttavia asoita liittyen käytännön asioihin tai vaikka kertaamassa rugbyn sääntöjä. 

Hintataso on täällä yllättänyt postiivisesti, erityisesti ruoka sekä kaupassa että ulkona syödessä on edullista meille euroalueelta tuleville ja Suomen hintatasoon tottuneille. Tuhdin ja maittavan lounaan (salaatti, wrap, sandwich, jotka ovat isoja!) plus smoothien kylkeen saa lähes kaikkialta alle R100 hinnalla joka on noin 7 euroa. Ja edullisia vaihtoehtoja löytyy todella paljon. Pikkuhiljaa olen alkanut myös oppimaan mistä kaupoista löytyy mitkäkin ainekset ja mihin hintaan – Food Lovers Marketista käyn ostamassa perus ruuat kuten vihannekset, hedelmät, munat, lihan jne. kun taas Woolworthsista saa spessumpia juttuja kuten mantelimaitoa, erikoismausteita ja chiasiemeniä, ja Checkersistä kaiken muun mitä edellämainituista ei löydy. Hintatasosta puhuttaessa mikä taas yllätti ”negatiivisesti” on datan sekä internetin käytön kalleus. Vaikka olisin koulun alueella, esimerkiksi omassa asuntolassa, maksan netistä jatkuvasti sen käytön mukaan. Eduroam tosin toimii joissakin paikoissa kampuksella, ja on näin ollen Helsingin Yliopiston opiskelijoille ilmainen. Puhelimen dataa en pidä päällä kuin sitä tarvittaessa, sillä se kuluu todella nopeasti ja on todella kallista. Pari ensimmäistä viikkoa ihmettelin, miksi data kuluu hirveää vauhtia vaikkei se edes ollut päällä, kunnes Vodacomin ystävällinen myyjä näytti pari kikkaa miten saada vain tietyt appit käyttämään mobiilidataa sen ollessa päällä. Eipä ole tarvinnut näitä asioita miettiä Suomen rajattomassa verkossa. 

Stellenboschin ravintola- sekä kahvilatarjonta vaikuttaa todella hyvältä, ja siihen täytyy ehdottomasti tutustua enemmän! Tähän mennessä olen kokkaillut aika paljon kotona ja syönyt lounaita ulkona, mutta esimerkiksi aamiaispaikkoja joiden menut saavat veden kielelle täällä riittä useita. Täytyy alkaa tekemään listaa ravintoloista, missä haluaa käydä ja valita uusia paikkoja eikä aina jumittua jo hyväksi havaittuihin. Sama koskee myös viinitiloja – olen saanut useita suosituksia minne kannattaa lähteä maistelemaan viinejä ja syömään lounasta kauniissa miljöössä. Onneksi saan tänne useampia vieraita joiden kanssa päästään varmasti testaamaan eri tiloja ja etsimään hyviä viinejä. Ruoka- ja viinifiilistelijä viihtyy! 

Vaikka Western Cape on täynnä kauniita maisemia, jylhiä vuoria, ihania viinitiloja sekä erittäin hyvin toimeentulevia ihmisiä on kolikolla myös toinen puoli. Stellenboschissa asuu paljon hyvin toimeentulevia ihmisiä ja kaupunki on hyvin eurooppalaistyylinen, joten todellisen Etelä-Afrikan unohtaa nopeasti. Toisaalta ei tarvitse mennä kauas jotta näkee sen kolikon toisen puolen ja miljoonien ihmisten asuttamat townhsipit matkalla Kapkaupunkiin. Mitä tulee maan tämän hetkiseen poliittiseen sekä yhteiskunnalliseen tilanteeseen, se on näyttäytynyt paljon monimutkaisempana verrattuna siihen käsitykseen mikä minulla oli ennen tänne tuloa. Ja mitä enemmän oppii, lukee ja kuulee, sitä monimutkaisemmaksi asiat muuttuvat. The more you learn the more you realize you should learn. Vaikka maassa on tällä hetkellä demokratia, iso osa paikallisista keiden kanssa olen keskutellut ei nää tulevaisuutta valoisana nykyisen presidentin ollessa vallassa. Osa ei nää valoisaa tulevaisuutta edes oman tai lastensa eliniän aikana, huolimatta siitä kuka istuva presidentti on. Ihmisten mielipiteet eroavat myös siinä, miten eri ”rotuja” tulisi kohdella, pitäisikö jotakin etnistä ryhmää suosia sillä he ovat kokeneet niin paljon vääryyttä apartheidin aikana. En ole ikinä aikaisemmin myöskään keskustellut roduista tai siitä, miten ihmiset luokitellaan ulkonäkönsä mukaan eri ryhmiin, enemmän kuin tämän muutaman viikon aikana. Juttelimme tästä tanskalaisen vaihtarin kanssa ja totesimme tulevamme niin erilaisista lähtökohdista ja yhteiskunnista, joissa ihmisen ulkonäkö ei määritä sitä kuka hän on tai miten häntä kohdellaan, ettei aisoita ole edes tarvinnut sen enempää pohtia. Jokatapauksessa, apartheidin vaikutuksia näkee edelleen vaikka asiat ovat menossa parempaan suuntaan. Toivon ja uskon, että vaihdon tullessa loppua kohti pystyn muodostamaan omia mielipiteitäni paremmin sillä tällä hetkellä hallitseva fiilis rotu-hallinto-aparheid-politiikka-historia kysymysten suhteen on vielä hämmentynyt ja sekava. Oppiminen siis jatkukoon…

Tällaista sain näpyteltyä ensimmäisten viikkojen fiiliksistä. Kevyistä aiheista vähän vakavempiin, mutta kaikki niistä ovat jollain tapaa esillä jokapäiväisessä elämässä. Tällä hetkellä tuntuu, että tuleva kevät tulee olemaan yksi opettavaisimmista niin oman itseni tutkiskelun kannalta kuin myös uuden  maan, sen kulttuurien sekä yhteiskuntaan tutustumisen puolesta. Kauttaltaan postiivinen viba sekä ystävällinen meininki kaikkialla saa hymyn huulille päivittäin ja viihtymään tällä entistä paremmin. Summasummarum, hyvin menee ja tällä hetkellä olen todella iloinen ja tyytyväinen että päätin lähteä vaihtoon juuri tänne. Katsotaan kantaako sama fiilis kesäkuulle saakka!

Olisiko teillä toiveita, mistä haluaisitte lukea lisää? Jos niin jättäkää ihmeessä komenttia niin katson mitä voin tehdä!

suhteet oma-elama opiskelu

Lions Head Sunset & Gordon’s Bay Roadtrip

Viikko sitten vietimme seikkailuntäyteisen viikonlopun ennen koulun alkua. Lauantai-iltapäivänä otimme suunnaksi Kapkaupungin Lions Headin ja sen huipulle kapuamisen auringonlaskun aikaan. Meidän kuuden hengen tyttöporukka pääsi perille Uberin voimin noin tunnin ajomatkan jälkeen ja hintaa ei edestakaiselle matkalle tullut kuin noin 10 euroa per nuppi. Uber toimii täällä muuten todella moitteettomasti, autoja on paljon liikkeellä ja hinnat ovat halvempia kuin normaaleilla takseilla. Uberia pidetään myös turvallisempana vaihtoehtona, sillä jokaisesta reitistä jää sovellukseen jälki – kenen kanssa matkustit, auton rekisterinumero, matka lähtöpiste sekä päämäärä. Täytyy myöntää että olen aika useasti ottanut Uberin kotiin ihan vaan ruokakaupasta, kun ostokset ovat olleet painavat tai niihin on sisältynyt lähes 10 kilon vesimeloni… Mutta takaisin aiheeseen eli Lions Headille!

IMG_4336.jpgTuristikuva joka löytyy varmasti lähes jokaisen Lions Headille kiivenneen albumista; maisemia Camps Bayn yli Twelve Apostles vuorille.

Haikkaus ylös vuorelle oli vaativampi kuin olin odottanut, mutta tosin postiivisella tavalla. Siinä missä Coetzenburgin vuorelle haikkaus on ollut lähinnä polkua pitkin kävelemistä, nyt sai oikeasti kiivetä ja paikka paikoin käyttää erilaisia tikkaita, kahvoja ja ketjuja apuna ylös pääsemisessä. Veikkaisin, että meiltä kului ylös kiivetessä 1,5-2 tuntia, mutta reitin voi varmasti suorittaa nopeamminki. Matkan varrella meidät ohittikin usea lenkkeilijä, jotka  hetken kuluttua tulivatkin jo vastavirtaan takaisin päin meidän vielä tehdessä matkaa ylös huipulle. Pieni kiipeäminen palkittiin henkeäsalpaavilla maisemilla merelle sekä pöytävuorelle, jonka ylle alkoi iltaa kohden laskeutua paksu sumu. Paikallisen kaverini Koketson mukaan esi-isät valmistautuvat illalliselle ja näin ollen levittävät pöytäliinan, tableclothin, Pöytävuoren ylle. Tarinan todenmukaisuudesta ei tosin ole takeita. 😉

IMG_4313.jpgTablecloth levittäytyy illan saapuessa.

DSC_0027.jpgOlen aika ylpeä tästä kuvasta! Jahtasin kyseistä lintua jonkin aikaa muiden syödessä eväitä ja yritin saada siitä hyvää profiilikuvaa. Tälläinen oli lopputulos.

DSC_0036.jpg

Huipulla vietetyn eväshetken jälkeen aloimme kapuamaan alaspäin sillä emme halunneet jättää laskeutumista pimeään aikaan. Sillä ylösnousu vuorelle oli aika jyrkkä odotin laskeutumista hieman kauhuissani, mutta se loppujenlopuksi osoittautuikin suht iisiksi hommaksi. Pääsimme takaisin tasaisemmalle polkuosuudelle ennen pimeän tuloa ja saimme ihailla auringon viimeisiä säteitä ennen kotiinpaluuta. 

DSC_0073.jpgBiitsinhengailua ja luolien tutkimista.

Sunnuntaina oli vuorossa roadtrip kohti Gordon’s Bayta ja rannikon maisemareitteijä. Paikalliset naapurit asuntolastamme olivat ystävällisesti luvanneet viedä Suomitytöt päiväreissulle ja näyttämään paikkoja lähialueen rannoilla. Kaksi autollista porukkaa lähti matkaan aikaisin sunnuntaiaamuna ensin kohti Gordon’s Bayta ja rantaviivaa pitkin kohti itää. Maisemat olivat jälleen ihan mielettömiä, meri vain jatkui ja jatkui ja toisella puolella tietä kohosivat jyrkät vuoret. Aurinko paistoi ja autossa soi mikäs muu kuin Abba!

DSC_0083.jpg

Ensimmäinen ranta jolla pysähdyimme oli kuulemma yksi paikallisten kokeneiden surffaajien vakkarispotteja. Allot olivatkin sen näköiset että tämä kerran laudan päälle päässyt untuvikko ei niihin olisi edes yrittänyt kauhoa. Samaiselta rannalta löytyi myös eri kokoisia luolia, joista osaan pääsi syvemmällekin sisälle ja joiden edustalla surffaajat pitivät taukoa ja lepäsivät auringonvarjossa. 

DSC_0068.jpgHaivaroituskylttejä, joita on tähän mennessä näkynyt jokaisella rannalla jossa olen käynyt. Haita tosin en vielä ole saanut bongattua, otetaan se positiivisena asiana!

IMG_4355.JPGBetty’s Bay sekä Stony Pointin pingviiniyhdyskunta.

Matkan seuraavan pysähdyspaikka oli Betty’s Bay sekä siellä sijaitseva Stony Pointin pingviiniyhdyskunta. Ne ketkä tuntevat minua edes hieman paremmin tietävät, kuinka innostun kaikenlaisista eläimistä ja erityisesti pingviinejä kohtaa tuo innostus on erittäin suuri. Inspiraatio blogin nimeenkin tuli edellisen Etelä-Afrikan reissun hupaisista pingviineistä Boulder’s Beachin yhdyskunnassa, jolloin totesin että näitä kavereita täytyy nähdä vielä uudestaan. Searching for Penguins mission completed! Mutta ainahan niitä voi bongailla lisää, ja muutenkin omalta eläinbongauslistani löytyy vielä monta karvaista ja vähemmän karvaista kaveria joita lähden ehdottomasti etsimään Etelä-Afrikan eri kolkista. Stony Pointin pingviiniyhdyskunta on yksi maailman suurimmista Afrikanpingviiniyhdyskunnista, ja kuulemma onnistunut lisääntymisessä sekä poikasten elossapitämisessä paremmin kuin esimerkiksi suosittu Boulder’s Beachin yhdyskunta. Vaikka emme maksaneet sisäänpääsyä itse pingviinialueelle, näki noita frakkipukuisia otuksia silmänkantamattomiin itse alueen ulkopuolellakin. Niiden menoa ja kömpelöä meininkiä voisi katsoa vaikka kuinka monta tuntia! 

DSC_0085.jpg

Lounaan kautta lähdimme ajamaan takaisin Stellenboschiin päin ja pysähdyimme vielä Strand nimisellä rannalla jätskillä sekä tsekkaamassa uintimahdollisuudet. Aloimme kaikki kuitenkin olemaan niin väsyneitä pitkän päivän jälkeen, että päätimme jättää uinnit seuraavaan kertaan ja suunnata kohti kotia. Uni tuli nopeasti mukavaa, aurinkoista päivää miettiessä sekä pingviinejä laskiessa ennen nukahtamista.  

hyvinvointi liikunta matkat