Surfing in Muizenberg
Yksi aktiviteetti jota halusin ehdottomasti kokeilla täällä ollessani oli surffaus. Kapkaupunki ja sen ympäristö on kuitenkin tunnettu loistavista surffispoteistaan ja loputtomista rannoistaan. Niin monelta olen myös kuullut, kuinka surffaamiseen jää koukkuun ja jonka jälkeen kaikki ulkomaanmatkat valikoituvat uusien hyvien surffispottien mukaan. Kauhutarinat meren ”pesukoneeseen” joutumisesta, laudalla päähän lyömisestä tai laudan evän viiltämisestä eivät kuitenaan saaneet minua hyppimään ilosta kun saavuimme Muizenbergin rannalle tarkoituksena vuokrata laudat ja kokeilla kuinka meri kohtelee ensikertalaisia. Otin kuitenkin itseäni niskasta kiinni ja tiesin että tulisin katumaan jos nyt jänistäisin!
Hollantilainen vaihtari Fiore on surffanut paljon ja lupasi opettaa meitä newbieitä, joten vuokrasimme kaikille märkäpuvut ja kaksi lautaa joilla vuorottelimme yksi kerrallaan Fioren kanssa. Ensin hieman kuivaharjoittelua maalla, kuinka laudan päälle noustaa seisomaan, miten tunnistaa hyvä aalto ja missä vaiheessa täytyy lähteä kauhomaan eteenpäin. Kädet ja jalat tärisivät kun olin ensimmäisenä vuorossa ja lähdin kantamaan lautaa kohti aaltoja, joita tuli jatkuvasti tasaisin väliajoin välillä suurempia ja välillä pienempiä. Ensin vähän tunnusteltiin ja odoteltiin hyviä aaltoja, kauhottiin ja kauhottiin taas lisää (tuntui muuten seuraavana päivänä selässä ja käsissä, eikun lisää yläkropan treeniä salilla) ja yritettiin pysyä laudan päällä kun aaltoja tuli jatkuvasti vastaan. Sitten vaan kokeilemaan! Fiore kertoi että nyt tulisi hyvä aalto, käski kauhomaan ja antoi vähän vauhtia aallon ollessa kohdalla. Ja onnistuin nousemaan seisomaan ensimmäisen aallon päälle!!! Sanoisin että aloittelija tuuria, mutta onnistuin surffaamaan aallolla ihan kunnon matkan ennen kuin tipahdin ja sain suun ja nenän täyteen suolavettä. Voi vitsi sitä onnistumisen fiilistä! Vaikka seuraavat aallot eivät onnistuneet aivan yhtä loisteliaasti uskon kuitenkin saaneeni ideasta ainakin vähän kiinni ja nyt tiedän miten kaiken teoriassa tulisi mennä. Kädet ja jalat tärisivät adrenaliinista entistä enemmän kävellessäni rannalle ja vaihtamaan vuoroa Lauran ja Jenin kanssa.
Seuraavaksi sumeita GoPro kuvia, ensi kerralla pitää ottaa kuiva pyyhe mukaan jolla linssiä voisi välillä vähän putsata…
Laura oli luonnonlahjakkuus!
Iloiset ensikertalaiset!
Jen, Laura, Fiore ja minä väsyneinä mutta tyytyväisinä onnistuneen päivän jälkeen.
Happy face!
Muizenberg oli oiva paikka aloittelijalle. Rannalla oli paljon tilaa, matalikkoa jatkui pitkälle ja hyviä aaltoja ei tarvinnut lähteä kauhomaan kovin kauas. Aaltoja tuli myös jatkuvalla syötöllä, lopuksi jopa liian nopealla tahdilla kun itse olisi halunnut hieman taukoa ennen seuraavan aallon yritystä. Haita ei näkynyt (suuri plussa, jes) vaikka haivaroituskyltit joka puolella rantaa pitivät niiden olemassaolon kyllä visusti mielessä. Olen niin iloinen, että tästä kokeilusta jäi positiivinen fiiis ja haluan ehdottomasti käydä surffaamassa uudestaan! Fiore oli todella kärsivällinen ja rauhallinen opettaja, jolla oli varmasti iso merkitys mukavan surffipäivän takaamiselle. Pienen kilpailuvietin omaavana henkilönä hieman jäi myös hampaankoloon, ja tahdon ehdottomasti haastaa itseäni oppimaan enemmän surffauksesta. Nyt vaan kuivaharjoittelua kotona ennen seuraavaa kertaa!
Kalk Bayn rantamaisemia.
Surffin jälkeen söimme lounasta Muizenbergissa ja kävelimme hieman ympäriinsä pikkuputiikeissa pyörien. Tämän jälkeen ajoimme vielä noin 10 minuutin matkan päähän Kalk Bayn kylään, joka oli minulle tuttu paikka edelliseltä Etelä-Afrikan reissulta. verrattuna vajaan kahden vuoden takaiseen toukokuiseen visiittiin, kylä oli nyt paljon eläväisempi turistisesongin ollessa huipussaan. Käppäilimme ympäriinsä ja ostimme parit julisteet suloisesta vanhalle juna-asemalle rakennetusta antiikki/matkamuistomyymälästä enne lähtöä takaisin Stelleen.
Kalk Bayn satama.
Lisää samanlaisia päiviä tähän kevääseen! :)