”sun pitäisi kirjoittaa kirja..”

Noniin. Tämä onkin sitten ihan uusi juttu.

Nyt on taas käännetty yksi sivu elämästäni. Aloitin ”blogin” pitämisen. Oikeastaan tämä idea tuli ihan yhtäkkiä mieleeni, ja ajattelin kokeilla tämmöistä lähestymis tapaa oman elämäni suhteen. Moni sanoo että olen kokenut kovia. Jostain syystä en itse ajattele niin. Ehkä se johtuu siitä, että en osaa hyväksyä sitä omalle kohdalleni, että olen oikeasti kokenut kovia, se oli silloin jokapäiväistä elämääni..

Uusi elämäni alkoi 2v 3kk 10pvä sitten kun ex-mieheni kuoli. Olimme vielä silloin naimisissa, koska hän ei antanut minulle avioeroa.. (kertoo jo jotain tästä ihmisestä). Hän menehtyi sairauskohtaukseen ollessaan 28-vuotias. Ensimmäisen kerran hoksasin että jotain tapahtu, kun en itkenyt sen takia että kuulin mieheni kuolleen, vaan tajusin, että ”nyt tämä loppu, nyt tämä helvetti loppu”. Ensimmäinen yö exäni kuoleman jälkeen oli parhaiten nukuttu yö sitten sen jälkeen kun hänet tapasin.

Kuolema on sen verta minulle tuttua, että menetin äitini kun olin 17-vuotias ja lähimmän veljeni 3kk ennenkun ex-mieheni kuoli.

Jos jollekkin ei selvinnyt tai hoksannut mikä exäni oli, niin hän oli narsisti, joka piti minua henkisen ja fyysisen väkivallan uhalla parisuhteessa. Pelkäsin häntä yli kaiken, ja vielä pieni osa minusta pelkää häntä edelleen – pelkään että herään joku päivä tästä ihanasta uudesta elämästä, ja hoksaan että exäni ei ole kuollut, vaan nukkuu vieressäni – se olisi täydellinen painajainen.

Olen ajatellut purkaa omia tuntemuksiani, ja elämänkertaani – suhdetta exäni kanssa – jos se saisi minut itsenikin tajuamaan, minkätakia lähdin kyseisen miehen kanssa ikinä suhteeseen, ja mitä minun pitää tehdä että saan itseni taas kokonaiseksi. Paloja olen saanut kyllä jo kasattua, mutta aikaa se tulee viemään ja paljon. Ja koska moni ystävistäni järkyttyy kuulemastaan, niin en halua heitä kiusata asian suhteen enempää. 

Kerron myös jokapäiväisiä kuulumisiani, ja paljon asiaa narsismista. Jos joillakin on samanlaisia kokemuksia, haluaisin kovasti kuulla niitä – se tieto että joku muukin on kokenut saman, niin auttaa tajuamaan, että MINÄ en ole syyllinen tähän, vaan se toinen ihminen on sairas, hullu, sekopää, NARSISTI.

 

Tähän päätän nyt tämän ekan kirjotelman. Toivottavasti saan kirjoteltua lisää mahdollisimman pian!

t: tuovinte

Kommentit (1)
  1. Jään suurella mielenkiinnolla seuraamaan palstaasi! 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *