Läskikin liikkuu

Vankka läskimyytti tuntuu olevan, etteivät lihavat liiku kuin korkeintaan jääkaapin ja sohvan väliä. Itse olen pyllerö, joka tykkää maata sohvalla mutta myös liikkua. Löysin aikanaa liikunnanilon noin parikymppisenä. Ja tätä ennenkin olin aina harrastanut jonkinlaista liikuntaa ja koulussakin liikunta oli kuulunut lempiaineisiini. Koskaan en ole kovin lahjakas ollut mutta intoa on riittänyt. Kesti myös monen monta vuotta tajuta, että kyllä voin sanoa olevani liikunnallinen. Silti tuntuu, että osa ei usko tällaisen pyllerön juuri peppuaan sohvalta nostavan. 

Voin kertoa esimerkiksi tarinan muutaman vuoden takaa, kun jumppasin erinäisillä ryhmäliikuntatunneilla 5-10h viikossa ja päälle työmatkaliikunta. Mittasin kerran töissä verenpaineeni ja totesin sen olevan hieman korkea. Vierestä seurannut työkaveri kehotti minua lisäämään liikuntaa. Yksikantaan totesin, että mihinköhän väliin sitä lisäisi? Ja kerroin sen hetkisestä treenitilanteestani. Tuntuu että silloin ja muulloinkin läski joutuu erityisesti vakuuttelemaan,  että kyllä minäkin harrastan liikuntaa enkä vain makaa sohvalla. Ja silti joskus jäänyt olo, että vastapuoli ei sittenkään usko. Enkä edes viitsi aloitta tarinaa työterveyshoitajasta, joka kehotti välttämään ”liian rankkoja” ryhmäliikuntatunteja koska ylipaino. Niin, ikää mulla taisi olla 21-vuotta ja reilu vuosi aiemmin kotiutunut armeijasta. Niin, ei läski nyt vaan voi olla hyvässä kunnossa.img_8540.jpg

 

 

 Mutta olen myös itse itselleni kasannut liikuntaan liittyviä läskimyyttejä. Vuosia elättelin haaveita crossfit-harrastuksesta mutta lajia harrastavien vakuuttelusta huolimatta kuvittelin olevani liian lihava lajin pariin. Sääli, että niin monta vuotta tuhlasin vain haaveilemalla. Tänä syksynä, lihavampana ja huonkuntoisempana kuin koskaan aikuisiälläni, tartuin härkää sarvista ja lähdin onramp-kurssille. Ja hitto soikoon, mä niin löysin oman lajini ja oon ihan rakastunut. Ja todella toivon tästä tulevan mulle uusi rakas harrastus ja elämäntapa. Eikä vielä kertaakaan ole boxilla tullut sellainen olo, että en jotenkin kuuluisi porukkaan ja olisi samanarvoinen treenaaja vaikka olenkin selkeästi muita tuhdimpi täti.

Olen siis murtanut myytin, ettei lihava voisi olla hyvässä kunnossa ja harrastaa liikuntaa:D Ja tässä innolla odottaen taas ensi viikon treenejä.

 

-Satu-

Suhteet Oma elämä Liikunta Terveys