Pirkon piukat pöksyt

Nyt sohaisi Arstilan Pirkko sellaiseen kusiaispesään, ettei arvannutkaan tämän ”parempaa pukeutumista osoittavan ajatusleikin” nostattavan tällaisen haloon. Hoh hoijaa, ei voi muuta sanoa. Pirkko, Pirkko, nyt ei mennyt ihan putkeen. 

Ehkä Pirkolla meni ensimmäisen kerran metsään siinä, kun hän halusi antaa pukeutumisvinkkejä naisille. Vähän kuin kauneusblogeissa, niinkuin hän eräässä lehtijutussa kommentoi. En ole kuitenkaan (muistaakseni) lukenut yhtäkään muoti/kauneusblogia, jossa näin törkeästi arvostellaan naisen ulkonäköä ja tuodaan esiin niitä huonoja puolia. Vaikka ihminen rakastaakin kirjoittamista ja on muutaman kirjan kirjoittanutkin, niin se ei tarkoita kuitenkaan sitä, että osaa kirjoittaa esim. nasevaa kolumnia. Tai ainakaan tällaisesta aiheesta. Itse en ainakaan alkaisi kirjoittaa sketsejä, koska natsat olkapäällä eivät siihen riitä ja sohaisisin omissa jutuissani varmasti johonkin kusiaispesään, vaikka tarkoitukseni olikin hyvä.

Toisen kerran Pirkon mopo keuli metsikköön siinä, kun hän kuvitteli hänellä olevan jonkin sortin oikeus ruveta kommentoimaan muiden naisten ulkonäköä ”hyvässä hengessä”. On suorastaan surullista, että itse suurimman osa työurastaan julkisessa ammatissa ollut, ja varmasti paljon negatiivista palautetta ulkonäöstään saanut Maikkarin ensimmäinen naisankkuri, sortuu arvostelemaan tämän kassajonossa olleen naisen ulkonäköä. Tämän naisen salaiset solat ja kukkulat kun eivät kuulu kenellekään muulle kuin tälle naiselle itselleen. Vähän niinkuin niin, ettei Pirkon ulkonäkö kuulu kenellekään – on hän sitten jonkun mielestä rupsahtanut tai kauniisti ikääntynyt. Ei kuulu kenellekään. Piste. On kummallista, että itse julkisen ammatin suurennuslasin alla ollut nainen rupeaa kommentoimaan toisen jalkojen pituuksia, rintojen kokoa tai painoindeksiä. Kyllä tämäkin kommentointi osoittaa sen, että jos naisella on itsellään hyvä olla, ei ole tarvetta ruveta kommentoimaan toisen ulkonäköä millään tasolla. En tiedä, kaipaako Pirkko takaisin nuoruuttaan vai mikä on, mutta miksi hän kokee olevansa oikeutettu muiden haukkumiseen. Maailma on myös muuttunut tässä vuosikymmenien aikana siihen suuntaan, ettei nainen tarvitse enää miestä elättäjäkseen tai sosiaalisen statuksen saamiseksi. Ennen vanhaan kauppareissut olivat tärkeitä sosiaalisia tapahtumia, jolloin kaupassa hoidettiin kylän suhteet ja kuunneltiin juorut. Itse muistan ainakin omilla isovanhemmillani olleen kauppavaatteet erikseen, eikä sinne lähdetty ns. kotivaatteilla. Nykyajan nainen ei vaatteita vaihtele kun lähtee kauppaan kauramaito-ostoksille, vaan hilpaisee lähilidliin niissä retkuissa kuin sillä hetkellä päällä on. Ehkä tärkeintä on kuitenkin se, että nykyisin naiset eivät pukeudu ollaakseen miesten seksuaalisten halujen objekteja, vaan ollakseen ihan omia itsejään. 

Kolmanneksi Pirkko kosahti katajaan siinä, kun hän paskan osuessa tuulettimeen rupesi väheksymään omia kommenttejaan. Ei ymmärtänyt sitäkään, miksi ET-lehti pyysi julkisesti anteeksi kolumnin julkaisua. Herranjumala Pirkko, sinähän olet valittuna myös Hyvien tapojen lähettilääksi vuonna 2012, joten kyllähän silloin pitäisi tietää mitkä hyvät tavat ovat. Sanot yhdessä haastattelussa, että jokaisella on oikeus sanoa mitä haluaa. Missä niin sanotaan? Eikö se ole juuri hyvien tapojen mukaista, että osaa välillä pitää mölyt mahassaan eikä huutaa niitä maailmalle. 

Tämä ”minulla on oikeus” -kommentti on siinäkin suhteessa mielenkiintoinen, että se kuvastaa nykyajan menoa täydellisesti. Jos minulla on paha olla, niin kyllä minulla on oikeus oksentaa paha oloni muille. Jos tuon toisen ihmisen ulkonäkö ei minua miellytä, minulla on oikeus sanoa se muille.  Jos joku ei jostain syystä ole sellainen henkilö, joka sopii omaan pirtaan, minulla on todellakin oikeus sanoa siitä. Minulla kun on oikeus. Uskokaa nyt.

Jotain hyvää tässä verkkarigatessa on se, ettei Pirkko ole ilmeisesti nykyajan vempeleiden kanssa vielä niin sujut, että olisi näpsäissyt tästä suomalais-ugrilaisesta neitokaisesta salakuvaa kaupan kassalla. Olisihan se toki tuonut juttuun hänen mielestään varmasti lisäsisältöä, koska kertoohan kuva tunnetusti enemmän kuin tuhat sanaa. Onneksi, sillä jotkut meistä muistavat varmasti tämän yhden mallitaustaisen naisen salakuvan jenkkiläiseltä kuntosalilta taannoin, kun tämä geenilotossa paremmat numerot saanut kanssaihminen otti hiukan muodokkaammasta kuntoilijasta salakuvan halveksuvin kommentein.

Pirkko, haluan kertoa sen sinulle miten siinä kävi – tuli ikuinen porttikielto tämän kuntosaliketjun paikkoihin ja lähti työpaikkakin alta. Ennen kaikkea tuli osoitettua koko kansalle sen, kuinka pienisieluinen, ruma ja epäkohtelias ihminen sisimmässään on. Toivottavasti tässä verkkarigatessa ei käy sama juttu täällä lyhytjalkaisten ja isorintaisten naisten maassa. Suomalaisuuteen kun kuuluu nimittäin myös se, että anteeksi ei anneta ja pitkävihaisuus kestää hautaan asti. 

Suhteet Oma elämä Uutiset ja yhteiskunta

Vartaloni on minun – ei sinun

blogi.jpg

 

Tartuin taas pitkästä aikaa sulkakynääni ja aloin kirjoittaa blogia. Kesä meni hujauksessa ja halusin vetää henkeä erittäin raskaan ja henkisesti rankan kevään jälkeen. On tässä matkan varrella tullut muutamia jutun aiheita, joista olisin halunnut kirjoittaa, kuten pesäpallomaailmassa olevasta sovinismista ja kuuluisasta hilloviivasta, mutta kirjottaminen vain jäi. Nyt osui kohdalle sellainen aihe, josta olen halunnut kirjoittaa jo pidemmän aikaa. 

Olin viikonloppuna Turun kirjamessuilla myymässä kirjaani. Messuthan ovat siinä suhteessa aina kiva tapahtuma, että siellä pääsee juttelemaan ihmisten kanssa tärkeistäkin aiheista. Kävin messuilla kymmeniä keskusteluja naisten kanssa juuri kirjan aihepiireistä, eli yhteiskunnan asettamista ulkonäköpaineista, itsensä rakastamattomuudesta sekä tietysti siitä kaikkein tärkeimmästä, eli naisiin kohdistuvasta seksuaalisesta väkivallasta. Kuulin taas niin monia koskettavia tarinoita, että kylmät väreet kulkivat läpi vartaloni lukuisia kertoja. Katsoin silmiin naisia, jotka yrittävät kamppailla raiskauksen aiheuttaman tuskan kanssa, toisilla se haava oli enemmän pinnalla, toisella vähän syvemmällä. Siinä suhteessa messut olivat menestys.

Mutta, sitten siellä tapahtui myös asioita, jotka eivät ole jättäneet mua rauhaan vielä näin päivienkin jälkeen. Tapasin perjantaina messuilla erään miehen, johon olin tutustunut vuosi sitten Helsingin kirjamessuilla. Hän ihastui syvästi ystäväni Niina Aallon suunnittelemaan kirjan kanteeni, joka kuvastaa syvällisesti ajateltuna yhteiskunnan asettamia ulkonäköpaineita muodokkaampia naisia kohtaan. Tämä eroottisen kirjallisuuden ja taiteen ystävä näki kuvassa kuitenkin alastoman, muodokkaan naisen, jolla on punaiset korkokengät jalassa. Hän oli ajattelut koko ajan, että tuo kuva kuvastaa minua ja oli fantasioinut asiasta jo vuoden ajan. Hän tuli myyntipisteelle ja halusi heti halata. Eihän siinä mitään, halataan vaan. Kun hän halasi, veti hän minut tiukasti itseensä kiinni ja alkoi suputtaa korvaan ”hui, minulla alkaa ihan sydän lyömään, kun olen tässä kiinni sinussa. Olen jo vuoden ajan ajatellut sinua ja olen niin ihastunut sinuun.” No, ei tämäkään vielä ollut sellaista toimintaa, joka saisi tällaisen räväkän kymiläisen naisen suuttumaan. Hän ei lähtenyt pisteeltä pois, vaan parkkeerasi viereeni kuin mustasukkainen miesystävä. Hän alkoi avautua siitä, kuinka oli lähtenyt seuraamaan minua haastattelutuokioni jälkeen saadakseen selville, missä tiskini on. Kuinka olin niin upea nainen, että kaikki miehet halusivat minua. Tässä vaiheessa alkoi jo naurattaa, koska myyntipisteeni oli niin syrjässä, ettei siellä pahemmin näkynyt muita ihmisiä, miehistä puhumattakaan. Ja sitten piti taas halata. Nyt hän ei pystynyt pitämään enää käsiään kurissa, vaan kädet alkoivat vaellella vartalollani, ja lopulta ne päätyivät vasemmalle rinnalleni. Hän huokaili korvaani, samalla puristaen kovakouraisesti rintaani. Työnsin kädet pois ja irrottauduin halauksesta. Nyt oli menty rajan yli. 

Sentilla_rakkautta_kansi.jpg

Tämä rajojen ylittävä tilanne on mietityttänyt mieltäni rankasti viime päivien aikana. Olen kokenut seksuaalista väkivaltaa, jossa olen ollut hengenvaarassa. Sen vuoksi haluan pitää omat rajani, ja niiden ylittäminen saa pakokauhun aikaiseksi mielessäni. Menin tilanteesta jonkinlaiseen shokkiin ja tunsin koko illan tuon miehen käden rinnallani. Itse asiassa tunnen sen vieläkin tuossa rintani päällä, kun ajattelen asiaa. Tämä mies ei jättänyt minua rauhaan koko viikonloppuna, vaan seuraavana päivänä hän toi minulle eväät, pyyteli kahville ja oli mustasukkainen ystävästäni, jonka kerroin tulevan seuraani sunnuntaina. Hän ei myöskään ymmärtänyt selvää lausetta, jossa kerroin etten halua paljastaa nykyisestä elämästäni kenellekään ulkopuoliselle mitään. Sunnuntaina hän oli vienyt fantasiansa jo niin pitkälle, että kyseli kengännumeroani ja kertoi hänellä olevan minulle punaiset lakeriset korkokengät, jotka hän haluaisi minun laittavan jalkaani. Eli demonstroivan juuri ystäväni piirtämää kansikuvaa. Kun olin pisteeltä muuallla, oli hän kaivellut tavaroitani ja ollut mustasukkainen naapuriosaston miehen kanssa tehdystä kirjavaihdosta. Koko tapahtumaketjussa oli paljon tilanteita, jotka saavat niskakarvani nousemaan pystyyn. Päällimmäisenä tietysti tuo seksuaalinen häirintä ja kopelointi, mutta myös tämän miehen vahva ihastus minua kohtaan ja omassa päässä tehdyt kuvitelmat orastavasta suhteesta.

Olen aiemminkin törmännyt vanhempien miesten kanssa ongelmiin. Olen arkitöissäni asiakaspalvelutehtävissä ja joudun olemaan kaikille asiakkaille ystävällinen. Olen myös perusluonteeltani puhelias ja kaikkien kanssa toimeen tuleva. Moni vanhempi mies ymmärtää tämän ystävällisyyden jotenkin väärin. Jouduin muutama vuosi pahoihin ongelmiin, kun orimattilalainen hevosmies ihastui minuun voimakkaasti. Hän kertoi ottavansa minut seksiorjakseen, joka on hänen käytössään monta päivää. Kerran hän tuli tiskille silmäkulma mustana ja nenä ruhjeilla. Hän kertoi palkin tippuneen päähän, kun hän oli juuri fantasioinut minusta ja siitä, missä asennoissa hän minua panisi. Myöhemmin hän kertoi enemmän fantasioitaan, jolloin jouduin laittamaan stopin puheille. Kerroin hänen olevan oksettava mies, jonka käytös on seksuaalista häirintää. Hänen mukaansa meillä oli suhde. Että näin. Toisen kerran rööriroopeksi nimeäni mies yritti vuosien ajan päästä sänkyyni. Hänen käytöksensä ei ollut niin päällekäyvää, mutta kerran hän laittoi kätensä tuolilleni huomaamatta, ja istuin vahingossa hänen kätensä päälle. Hänestä se oli hauskaa, minulla tuli melkein paniikkikohtaus. Tässä kesällä eräs vanhempi mies, nyt puhutaan yli 70-vuotiaasta miehestä, kertoi, kuinka hänestä olisi hauskaa pompotella rintojani. Hyvä, etten sylkäissyt häntä päin, mutta avasin tuolloin sanaisen arkkuni ja kerroin, että ”tuo on oksettavaa, seksististä käytöstä. En minäkään mene terassilla sanomaan nuorelle tarjoilijamiehelle, että musta olisi kauhean kiva pompotella noita sun palleja.” Tämä mies ei oikein ymmärtänyt tehneensä mitään väärin. Pahin tapaus tässä vuosien aikana on ollut autossa runkkaava mies, jonka huomattuani sain paniikkikohtauksen ja jouduin pakenemaan vessaan.

Ja kun nyt vauhtiin pääsin, olen myös hyvin ärsyyntynyt miesten käytökseen liittyen kirjani rohkeisiin seksikohtauksiin liittyen. Kirjassani on rohkeita kohtauksia, jotka kuvaavat minun ja eksäni välistä erittäin voimakasta seksuaalista vetovoimaa. Ne kuvastavat myös sitä luottamusta, jota koin tuota miestä kohtaan seksuaalisen väkivallan jälkeen. Hän oli myös yksi elämäni suurimmista rakkauksista, joten nuo kuvaukset eivät ole vain panokohtauksia, vaan itselleni ne kuvastavat myös syvällisiä merkityksiä. Moni kirjan lukenut mies ei ilmeisesti pysty käsittämään näitä syvällisempiä merkityksiä, vaan olen joutunut muutamiin erittäin kiusallisiin tilanteisiin kirjan lukeneiden miesten kanssa. Heidän käytöksensä minua kohtaan on muuttunut ja he alkavat tuoda entistä enemmän itseään tykö. Moni myös epäilee, että seksikohtaukset ovat liioiteltuja, koska ”eihän kenelläkään voi olla tuolaista sängyssä”. No, olen siihen vaan sanonut, että itseasiassa niistä kohtauksista on otettu yli puolet pois. Monia myös kiinnostaa se, onko minulla juuri tällä hetkellä kumppania. Miten se liittyy mitenkään siihen kirjaan??? Ei tarvitse olla kovinkaan suuri Einstein ymmärtääkseen, että he haluaisivat saada samanlaista kohtelua kuin eksäni on saanut sängyssä. Tuollainen ajatusmaailma on hyvin loukkaavaa, koska seksuaalisesti aktiivinen nainen ei ole automaattisesti jakorasia, joka jakelee kaikille.

Tämä ajatusmaailma kuvastaa kuitenkin surullisesti yhteiskunnan asenteita naisia kohtaan. Naiset ovat edelleen heidän halujensa objektiiveja, joihin meidän pitäisi myöntyä saman tien. Moni vanhempi mies myös kuvittelee heitä useamman kymmenen vuotta nuoremman naisen lähtevän saman tien heidän matkaansa, kun he kertovat vielä vehkeiden toimivan. Joku sanoikin mulle kerran lauseen, että miehille tulee viidenkympin villitys sekä kuudenkympin kullitus. Ja tuo lause on taivahan tosi.

Ja tiedän nyt sohaisevani ampiaispesään, mutta sosiaalisessa mediassa omia rintojaan ja persuksiaan auliisti esittelevät naiset tekevät itsestään suoraan miesten seksuaalifantasioiden kohteita. Ehkä joku huonon itsetunnon omaava nainen saa siitä jotain tyydytystä, kun ventovieras mies kertoo himoitsevansa heitä. Itse näen tuon käytöksen surullisena ja säälittävänä. Ikävä kyllä tuo itsensä esitteleminen ja miesten halujen kohteeksi itsensä alistaminen heijastuu myös ns. normaalien naisten elämiin, jossa miehet kuvittelevat kaikkien naisten haluavan olla heidän objekteja.  Eli on ihan ok käydä rintaan kiinni, kertoa seksifantasioitaan toiselle tai harrastaa seksiä itsensä kanssa toista tuijottaen. Tässä ajatusmaailmassa mennään kuitenkin yhtä pahasti metsään kuin siinä, että kaikki ruotsalaismiehet ovat homoja, kaikki suomalaisnaiset ovat turkkilaisten miesten mielestä huoria tai että kaikki ulkomaalaiset miehet ovat raiskaajia.

Sovitaanko näin, että minun vartaloni on omani, ei sinun fantasioiden kohde. Tai jos näin on, niin pidä se omana tietonasi äläkä sotke minua siihen. Seksi on hieno ja kaunis asia, mutta vain sen oikean ihmisen kanssa. Se on myös kauneinta, mitä voit itsestäsi toiselle antaa. 

Suhteet Oma elämä Uutiset ja yhteiskunta