Miks meil on bussi puolillaan insinöörejä?

Sen takia, että autosta löytyisi edes yksi joka ymmärtäisi jotain linja-autoista eikä jäätäisi tienvarteen parikymmentä kilsaa kotoa.

Oli pitkä viikonloppu. Ja kyllä olen tietoinen että on vasta perjantai ja kello puoli kuusi. Meidän opiskelija-aktiivit aloittivat viikonlopun torstaina lähtemällä ennalta tuntemattomaan paikkaan keskelle metsää koulutukseen.

Bussimatka sinne päin oli vielä melko vaisu kun yhdeltätoista lähdettiin ja puolet porukasta olivat vielä tuntemattomia. Perillä jaettiin mökit. Minut määrättiin mökkivastaavaksi ja kysyttiin ketkä menevät K:n mukaan. Kaksi kättä (seuraneitini A ja B) nousi kun viisi olisi tarvittu, kiva olla suosittu.

Mentiin mökkiin ja ruvettiin laskemaan punkkia.  Edes mökin taloushallinnon ammattilainen ei saanut viittä muutettua kuudeksi joten minä, A ja B päädyimme laittamaan sängyt yhteen siskonpediksi.

Nyt sitten alkaa teksti pomppia aiheesta toiseen, että focus please.

Alkukuohareita juotaessa en yllärillä ottanut kuoharia enkä edes sitä pommacia kun en viitsi extra-kaloreita juoda dietin aikana. Eikö ensimmäisenä ollut poikkiksen entinen kämppis ja nykyinen luokkakaveri Ö huutelemassa muille, että K on raskaana.

Ruokailtiin ja ensimmäisestä viimeiseen ruokailuun syönti oli helppoa. Otin satunnaisesti pussin Nutrilettia ja  kohtuu ruokaista salaattia joka kerta kun muut söivät.

Ekan päivän koulutuksen jälkeen alkoi illan vietto kosteissa merkeissä. Niinkin iloisesti että Ö rupesi tunkemaan karkkia paidankauluksestani sisään kun en halunnut syödä karkkia.

Saunottiin siinä sitten ja alkuun kun oltiin kahdestaan B:n kanssa niin kerittiin hyvin puida asiaa Viestihiljaisuus. Miehestä ei ollut kuulunut pihaustakaan keskiviikkoaamun jälkeen kun yritin kysellä FB-statuksen muuttamisesta.

Saunotiin vähän pidemmän kaavan mukaan ja saunasta tullessa meinasin nätisti pyörtyä. Pohkeet kramppas ihan kimpuiks ja päässä pyöri miten sattuu. Eikun pöytäsuolaa naamaan ja puoli litraa vettä perään.

Illan mittaan vettä lipitellessä ja B:n hieroessa hartioita helpotti olo. A lähti aikaiseen nukkumaan ja minä ja B  jäätiin istumaan iltaa muiden kanssa. Olipa siinä hirveän kiva istua vieressä kuuntelemassa kun Ö selittää muille, kuinka minä ja poikkis ollaan oltu pari kuukautta yhdessä. Mistähän se Ö on tuon aikamääreen keksinyt.

Mentiin B:n kanssa omaan mökkiin nukkumaan. Mökissä vaan oli niin kylmä, että vaikka mulla oli makuupussi, peitto ja nukuin tyttöjen keskellä, en saanu koko yönä unta palellessani.

Aamu meni kohtuu normaaleissa merkeissä. Koulun rehtori kävi juttelemassa meidän kanssa ja touhuttiin työpajoja (Tilat loppu kesken niin minä pajastelin poikien kanssa saunassa). Lounaaksi oli järkyttävä pino pizzoja. Meikäläinen uskalsi sen verran pitsaa maistella että raaputin salaattiin kinkku-ananas-tonnikala pitsan siivusta täytteet. Minä ja A oltiin minusta tosi ylpeitä kun en koko kahteen päivään sortunut turhaan hiilarimössöön. B sen sijaan yritti saada itseluottamukseni horjumaan jatkuvilla kiusauksilla.

Bussissa takaisin oli jo enemmän menoa. Ö aukoi päätään minun ja poikkikseni suhteesta ja bussi rupesi hyytymään noin kolmekymmentä kilometriä ennen kotia. Onneksi kyydistä löytyi yksi konetekniikan opiskelija joka tiesi neuvoa sen verran että päästiin etanoimalla perille.

Perillä käytiin vielä kaupassa ostamassa salaattia ja kanaa. Joulukalenterihan on tässä vaiheessa vuotta pakollinen, mutta halusin kunnollista suklaata sen vähän minkä syön. Ostin Pandan Juhlapöydän konvehteja kun siinä on sopivasti 8 pähkinäkonvehtia 32:sta niin saan siitä kalenterimäärän.

Sitten oli pakko ostaa Sisu-rasia, etten syö suklaita kerralla. Unettoman yön jälkeen, päässä pyörien ja edelleen miehen viestiä odottaessa suklaa kuullostaa aika saamperin hyvältä. Yritän kuitenkin lohduttautua sillä, että a) jos mies vastaa niin laihtuminen on aina plussaa ja b) jos ei vastaa niin silloin se on vielä suurempaa plussaa.